Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistys
ETUSIVU
Liittyminen
Johtokunta
Tapahtumakalenteri
Yleisötapahtumat
Historiikki
Kuvagalleria

Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto

LoVoLi

Historiikki


RIIHIMÄEN SUOMI-SAKSA YHDISTYS ry 1981-2010



Alkusanat

Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistyksen (vuosina 1981-1999 Riihimäen Suomalais-Saksalainen Yhdistys) ensimmäiset 15 vuotta kirjoitti kansien väliin Tytti Oittinen. Tauno Vilén kokosi ja järjesteli alkuvuosien papereita 15-vuotishistoriikkia varten.
Östen Wahrman täydensi katsauksen kertomukseksi 20-vuotisesta toiminnasta.

Aiempia historiikkeja pohjana käyttäen on saatu aikaan tämä 30 vuotta kattava katsaus, joka on Urpu-Kaarina Yli-Laurilan käsialaa.

Keijo Kyytinen ja Irma Valavaara auttoivat viimeisen vuosikymmenen tietojen keräämisessä. Raimo Virekunnas keräsi Bad Segebergin seurakunnan ja Bach-kuoron suhteisiin liittyviä faktoja ja muistoja.

Yksityiskohtia on tarkistettu haastattelun muodossa useilta muiltakin henkilöiltä, mm. perustajajäseniltä Tytti Oittiselta ja Veijo Toloselta. Johtokunta ja muutamat muutkin ovat tarkistaneet tekstin.

Silti tarina on takuulla puutteellinen, sillä pöytäkirjoja ja muuta aineistoa on Allinnan tulipalon ja sen seurauksena Ystävyydenhuoneen menetyksen jälkeen teillä tietymättömillä.
Nyt historiikki on kuitenkin sähköisessä muodossa, ja sitä voidaan helposti korjata ja lisätä.

Kiitos Riihimäen kaupungille 20-vuotishistiriikin tekstin skannaamisesta.

Kiitos kaikille, jotka ovat vaivaa nähneet.


Perustamisvaiheet

Suhteet Saksaan olivat jo olemassa

Kun Suomalais-Saksalainen yhdistys Riihimäelle vuonna 1981 perustettiin, paikkakunnalla oli vahva ystävyysside Saksaan ja erityisesti Bad Segebergiin. Olihan silloinen Riihimäen kauppala jo vuonna 1954 ehtinyt ensimmäiseksi suomalaiseksi kunnaksi, joka solmi virallisen ystävyyssuhteen saksalaiseen kaupunkiin.

Silloinen Riihimäen kauppalanjohtaja Kalle Lauri Salminen oli talvella 1954 Schleswig-Holsteinissa kunnallismiesten konferenssissa, jonka asialistalla oli mm. nuorison aktivoiminen yhteyksiin ja kanssakäymiseen rajojen yli.

Konferenssissa suositeltiin ystävyyssuhteiden solmimista eri maiden paikkakuntien välillä, ja Riihimäelle löytyi ystävyyskaupunki sopivat puitteet omaavasta Bad Segebergistä Saksan Liittotasavallan Schleswig-Holsteinin osavaltiosta.

Käytännössä Bad Segebergin ja Riihimäen ystävyyssuhteiden syntymiseen vaikutti oleellisesti Riihimäen kaupungin nuorisotyöohjaajana työskennellyt Irja Sarnama, joka oli Riihimäen Kansantanssijoiden perustaja ja sielu ja kuoli 94-vuotiaana liikuntaneuvoksena vuonna 2000.

Irja Sarnama saapui keväällä 1954 Bad Segebergissä järjestettyyn kansainväliseen nuorisotyökonferenssiin ja samalla jatkamaan ystävyyskaupunkineuvotteluja. Tällöin sovittiin, että jo samana kesänä Riihimäeltä voi saapua 12 nuoren koululaisryhmä Bad Segebergiin kolmen viikon ajaksi.

Irja Sarnama hankki Riihimäelle ystävyyskaupungeiksi myöhemmin myös Szolnokin Unkarista ja Skedsmon Norjasta.

Riihimäkeläiset ja badsegebergiläiset nuorisoryhmät vierailivat toistensa luona vuorovuosina vuodesta 1954 alkaen, ja toiminta jatkui yhtä vilkkaana nuorisolautakunnan vetämänä 1980-luvun alkuun.

Saksan vierailuja tekivät vuosikymmenten mittaan myös Riihimäen Mieslaulajat, Riihimäen Naislaulajat, Kirkkokuoro, Etelä-Hämeen Oratoriolaulajat, Riihimäen Kansantanssijat, Rautatieläisten Soittokunta, Rautatieläisten Nuorisosoittokunta sekä Riihimäen kaupungin ja seurakunnan, opettajien ym. yhteisöjen edustajat. Ja Bad Segebergistä tultiin vastavierailuille Riihimäelle.

Yleistäen voidaan sanoa, että Riihimäen ja Bad Segebergin välisten ystävyyssuhteitten painopiste 1950-luvulla oli nuorten välisissä ystäväkaupunkivaihdoissa, joiden aikana asuttiin perheissä. 1960-luvulla tulivat mukaan kuorot, soittokunnat, kansantanssijat ja seurakunta, 1970-luvulla urheilijat ja nuoret työharjoittelijat, 1980-luvulla Suomalais-Saksalainen Yhdistys, turistiryhmät ja näyttelytoiminta, 1990-luvulla taiteilijoiden stipendimatkat ja taidenäyttelyt.

Usein vieraat majoitettiin yksityiskoteihin, ja näin monet alkaneet tuttavuudet kehittyivät hyviksi ja välittämiksi ystävyyssuhteiksi.

Ensimmäisten parinkymmenen vuoden hyvien yhteyksien luojana erottautuu Bad Segebergin monivuotinen nuoriso- ja kulttuuritoimiston johtaja Hans Moritzen.

Yhdistyksen perustamisen aikoihin vuonna 1981 Riihimäellä oli siis lukuisia sekä kaupungin hallinnossa työskenteleviä ihmisiä että muita kaupunkilaisia, joille oli vuosien mittaan syntynyt henkilökohtaisia, hyvinkin tiiviitä suhteita Saksaan.


Riihimäen Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen perustaminen

Riihimäen kansalaiskoulun poikien käsityöopettaja Vilho Heino opiskeli ennen sotia Saksassa, ja vuodesta 1958 hän veti monena vuonna nuorisoryhmiä Bad Segebergiin. Usean vuoden kehittynyt ajatus suomalais-saksalaisen yhdistyksen perustamisesta Riihimäelle kypsyi toteuttamisasteelle vuoden 1981 alussa.

Tammikuun 22 päivänä vuonna 1981 joukko riihimäkeläisiä kokoontui opettaja Vilho Heinon kutsumina Riihimäen Seudun Osuuspankin tiloihin kuulemaan lehtori Carl August von Willebrandtin esitelmää suomalais-saksalaisten yhdistysten toiminnasta.

Lehtori von Willebrandt, joka toimi Helsingin Suomalais-Saksalaisen yhdistyksen toiminnanjohtajana ja Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liiton puheenjohtajana, suositteli yhdistyksen perustamista Riihimäelle. Tosin hän ehdotti toistaiseksi rekisteröimätöntä, omaa itsenäistä yhdistystä, joka halutessaan voisi liittyä katto-organisaatioon. Eräänä peikkona taisi kummitella 1,50 markan jäsenmaksu, joka olisi maksettava jokaiselta jäseneltä katto-organisaatiolle, jos siihen liityttäisiin.

Eteläisessä Hämeessä ei pitkään mietitty. Siltä istumalta päätettiin perustaa yhdistys ja pysyä ainakin toistaiseksi katto-organisaation ulkopuolella. Yhdistyksen nimeksi Tapani Katila ehdotti Riihimäen Suomalais-Saksalaista Yhdistystä, mikä hyväksyttiin. Rekisteröinnillä ei pidetty kiirettä, mutta keskusliittoon liityttiin melkein heti keskusliiton rekisteröinnin jälkeen eli vuonna 1983.

Ensimmäisen toimintavuoden alkuvaiheet kuluivat sääntöjen laadinnassa ja hionnassa Vilho Heinon luonnoksen pohjalta. Johtokunta kokoontui useaan otteeseen kaupungintalossa. Ensimmäisessä vuosikokouksessa oli läsnä 25 henkeä, ja vuoden lopulla jäsenmäärä oli jo 74, josta 17 oli perheenjäseniä.

Oman yhdistyksen yhdistysrekisteriin ilmoittaminen taisi toiminnan touhussa aluksi unohtua, ja vähän myöhemmin luultiin, että rekisteröinti oli kunnossa. Todellisuudessa, vasta 14 vuotta toimittuaan yhdistyksessä alettiin puheenjohtaja Östen Wahrmanin aikana selvittää tilannetta, ja silloin se selvisi: yhdistys ei ollut tehnyt virallista ilmoitusta olemassaolostaan yhdistysrekisteriin. Nyt asia korjattiin. Samalla tehtiin ensimmäiset sääntömuutokset, sillä alkuperäiset säännöt eivät rekisterihallitukselle kelvanneet.

Perustamiskirja allekirjoitettiin vasta 14.11.1995. Perustamiskirjan teksti kuuluu: Me allekirjoittaneet olemme päättäneet rekisteröidä 20.1.1981 perustetun ja siitä lähtien rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimineen Riihimäen Suomalais-Saksalaisen yhdistys - Finnisch-Deutscher Verein in Riihimäki r.y. -nimisen yhdistyksen. Olemme liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt. - Allekirjoittajina ovat Tytti Oittinen, Liisa Palmi, Veijo Tolonen, Paavo Hyttinen, Klaus Hunnius, Östen Wahrman ja Tauno Vilén.

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 21.11.1996. Rekisterinumeroksi tuli 168.121.


Riihimäen Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen perustajajäsenet

Yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 22.1.1981, ja perustajajäseniä olivat seuraavat henkilöt:

Kaupunginjohtaja Pentti Johannes Vuorinen (†)
Apulaiskaupunginjohtaja, sittemmin rakennusneuvos Ensi R. Louhiluoto
Toimitusjohtaja Lauri Juhani Linna (†)
Lehtori Hilkka Maija Koljonen-Toppila
Agronomi Vieno Olga (Oili) Koljonen(†)
Tekn. ylioppilas, sittemmin diplomi-insinööri Pekka Antero Katila
Lehtori, sittemmin yli-insinööri Tapani Katila
Nuorisotoimenjohtaja, toimistopäällikkö Aarno Erkamaa
Pastori Matti Antero Kolehmainen
Opettaja, sittemmin rehtori Osmo Emil Paavola (†)
Opettaja Airi Anita Virekunnas
Ylityönjohtaja Reino Johannes Virta (†)
Nuoriso-ohjaaja, sittemmin liikuntaneuvos Irja Salli Maria Sarnama (†)
Hallintopäällikkö, sittemmin tilintarkastaja Veijo Antero Tolonen
Opettaja Toivo Nikolai Mäkinen
Opettaja Vilho Ensio Heino (†)
Kieltenopettaja Tytti Oittinen



Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksen tärkein voimavara ovat sen jäsenet.
Riihimäen Suomi-Saksa yhdistyksellä oli onni syntyä oloissa, jolloin niin Riihimäen kaupungintalossa kuin kaupunkilaistenkin keskuudessa eli ja toimi aktiivisia Saksan ja Bad Segebergin ystäviä.

Jäsenmäärä on 30 vuodessa kasvanut 17 perustajajäsenestä 67:ään jäseneen. Tätä nykyä yhdistyksessä on vain varsinaisia jäseniä, ei enää perheenjäseniä. Kunniajäseniä on tällä haavaa kolme: Tytti Oittinen, Liisa Palmi ja Östen Wahrman.

Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana jäsenmäärä nousi 74:ään, josta tosin oli 17 perheenjäsentä. Alimmilleen jäsenmäärä putosi 1990-luvun loppuvuosina ja 2000-luvun alkuvuosina, jolloin varsinaisia jäseniä oli vain nelisenkymmentä. Vuodesta 2006 lähtien suunta on ollut nousua.

Vuonna 1997 johtokunta käsitteli hallituksen jäsenen ja entisen varapuheenjohtajan Klaus Hunniuksen kirjettä, jossa tämä ehdotti yhdistyksen toiminnan purkamista. Hän perusteli esitystään seikkaperäisesti mm. tilaisuuksien vähäiseen osallistujamäärään vedoten. Muut johtokunnan jäsenet puolestaan näkivät yhdistyksen tehtävän tärkeänä ja esittivät jäsenistän aktivoimista monella tavalla. Hunnius tyytyi enemmistän päätökseen, ja yhdistys jatkoi toimintaansa.

Uusia jäseniä ovat aktivoineet muun muassa viime vuosina järjestetyt infoiskut Asematapahtumassa, Saksalaiset joulumarkkinat sekä keskustelukerhojen mielenkiintoiset ja asiantuntevat alustajat.

Yhdistys on halunnut pitää jäsenmaksunsa matalana: vuonna 2010 yhdistys saa 15 euron jäsenmaksusta puolet; toinen puoli jää keskusliitolle. Koska taloustilanteemme on nykyisin hyvä, pystymme iloksemme tukemaan monella tavalla jäsenten aktiviteetteja.


Yhteistyö Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton kanssa

Lehtori von Willebrandt, joka toimi Helsingin Suomalais-Saksalaisen yhdistyksen toiminnanjohtajana ja Suomalais-Saksalaisten yhdistysten liiton puheenjohtajana, suositteli tammikuussa 1981 Riihimäellä vieraillessaan Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen perustamista Riihimäelle, aluksi itsenäisenä rekisteröimättömänä yhdistyksenä, joka myöhemmin voisi liittyä katto-organisaatioon sitä halutessaan.

Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liitto, joka on eri paikkakunnilla toimivien suomalais-saksalaisten ystävyysyhdistysten katto-organisaatio, toimi jo silloin, vaikka se rekisteröitiinkin vasta 28.11.1983 eli melkein kolme vuotta Riihimäen yhdistyksen perustamiskokouksen jälkeen.

Riihimäki on liittynyt keskusliiton jäseneksi ilmeisesti melko pian perustavan kokouksen jälkeen, sillä jo perustamisvuonna 1981 sihteeri Tytti Oittinen edusti yhdistystä katto-organisaation kokouksissa Helsingissä ja Savonlinnassa, missä tärkeimpinä keskustelunaiheina olivat - edelleen saksankielen asema ja yhteydet yhdistyksiinä.

Liiton kustantamassa ensimmäisessä Silta-Brücke -lehdessä, joka ilmestyi 1.11.1984, Riihimäen yhdistys oli mukana jäsenyhdistyksenä.

Liitossa oli silloin 24 jäsenyhdistystä, joista kuusi on vuonna 2010 joko lopettanut kokonaan toimintansa tai eronnut liitosta. Vuonna 2010 liitolla on 29 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 2500 jäsentä.

Syksyllä 1987 lehtori von Willebrandt ei enää asettunut keskusliiton puheenjohtajaehdokkaaksi, ja hänen seuraajakseen vuodeksi 1988 valittiin Olavi Oksanen Hämeenlinnasta.

Vuosi 1990 oli Saksojen yhdistymisen vuosi. Suomi-DDR-seura lopetti toimintansa, ja keskusliiton hallituksen puheenjohtajana aloitti pankinjohtaja Veikko Ylitalo Helsingistä. Kimmo Kajaste oli puheenjohtajana vuosina 1997-1999, Ahti Jäntti 2000-2004 ja Hannes Saarinen 2005-2009.

Vuodesta 2010 lähtien keskusliiton hallituksen puheenjohtajana on toiminut Marjaliisa Hentilä.
Liitto kerää jäsenmaksut ja palauttaa yhdistykselle sille kuuluvan osan. Kukin jäsenyhdistys voi itse päättää jäsenmaksunsa suuruudesta.

Liiton jäsenyyden myötä yhdistyksen jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa Silta-Brücke -lehden ja jäsenkortin, jonka etuihin kuuluu mm. matka-alennuksia Saksaan, edullisia puhelinyhteyksiä, alennuksia hotelliyöpymisiin yms.

Riihimäen yhdistyksen puheenjohtaja Urpu-Kaarina Yli-Laurila on syksystä 2010 ollut Silta-Brücken toimituskunnan jäsenenä.

Liitto organisoi oppilasvaihtoa Suomesta Saksaan ja Saksasta Suomeen. Riihimäen yhdistys on auttanut löytämään isäntäperheitä, ja esimerkiksi vuonna 2008 tuettiin riihimäkeläisen nuoren oppilasvaihtoa Saksaan 430 eurolla.

Liiton kautta on usein järjestynyt taiteilijoita tai muita esiintyjiä, joiden kuluista vain murto-osa jää yhdistyksen maksettavaksi.

Riihimäen Suomi-Saksa yhdistyksen edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet keskusliiton syys- ja kevätkokouksiin, joista toinen yleensä pidetään Helsingissä ja toinen jossakin muualla.

Riihimäen yhdistys on toiminut isäntänä kahdesti: liiton kevätkokous 17.4.2004 ja liiton syyskokous 20.11.2010 pidettiin Riihimäellä.

Keskusliiton hallituksessa riihimäkeläisistä Heikki Nurmi oli varajäsenenä 1987-1989 ja jäsenenä vuosina 1991-1996 ja Atte Luoma varajäsenenä vuosina 2004-2005 ja jäsenenä vuosina 2006-2007. Urpu-Kaarina Yli-Laurila on ollut jäsenenä vuonna 2008 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2009.


Yhteistyö Riihimäen kaupungin kanssa

Koska Riihimäen Suomi-Saksa yhdistyksen perustajajäseniä olivat muiden muassa silloinen kaupunginjohtaja Pentti Vuorinen, apulaiskaupunginjohtaja Ensi R. Louhiluoto, nuorisotoimenjohtaja Aarno Erkamaa, nuoriso-ohjaaja Irja Sarnama ja pitkän linjan luottamushenkilö Reino Virta, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että tie kaupungintalon yläkertaan oli alusta lähtien avoinna ja suhteet olivat kunnossa.

Kun yhdistyksen sääntöihin merkittiin nimenomaan kaupunginjohtajien ehdotuksesta tärkeäksi tehtäväksi yhteydenpito saksalaiseen ystäväkaupunkiin Bad Segebergiin, yhdistyksestä tuli kaupungin hallinnon kanssa lähes tasavertainen toimija saksalaisissa ystäväkaupunkiasioissa. Monta kertaa yhdistyksen edustaja olikin kaupungin edustajien mukana milloin ystäväkaupunkikokouksissa, milloin muissa edustustehtävissä.

Alkuvuosina jopa yhdistyksen hallituksen kokoukset pidettiin kaupungintalossa.

Ensimmäisen puheenjohtajan, poikien käsityöopettajan Vilho Heinon työpaikka oli kaupungintalon naapurissa, kansalaiskoulussa. Kerrotaan, että usein hän selitti päivän tehtävän oppilaille, käski heitä olemaan ihmisiksi ja ilmoitti lähtevänsä toimittamaan Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen asioita kaupunginjohtajan luokse kaupungintaloon.

Kaupunki rupesi alusta lähtien maksamaan yhdistykselle vuosittain toiminta-avustusta, jonka määrä oli 500 markkaa. Avustuksen määrä nousi lähes vuosittain kohoten vuosina 1988 ja 1989 jo 4400 markkaan, kunnes tulivat 1990-luvun alun lamavuodet. Vuonna 1993 avustus oli kutistunut 2000 markkaan, ja siitä lähdettiin taas nousuun.

Vuonna 2010 kaupungin toiminta-avustus kaikille niille ystävyysseuroille, joiden maissa on Riihimäen ystävyyskaupunki, oli 1200 euroa. Näitä yhdistyksiä ovat Riihimäen Suomi-Saksa yhdistyksen lisäksi Suomi-Unkari Seuran Riihimäen osasto, Riihimäen Pohjola-Norden ja Riihimäen Suomi-Venäjä Seura.

Allinnan Ystävyydenhuoneen tulipalon jälkeen yhdistyksellä oli vaikeuksia löytää arvokasta ja turvallista säilytyspaikkaa monille tauluille ja muille Bad Segebergistä vuosien mittaan Riihimäelle päätyneille lahjaesineille. Joukossa oli mm. Irja Sarnaman yhdistykselle lahjoittamia tauluja, kunnialautasia ja muita esineitä. Pakottavassa tilanteessa vuonna 2007 yhdistys ei nähnyt muuta ratkaisua kuin lahjoittaa esineet Riihimäen kaupunginmuseolle, jossa niitä säilytetään.

Viime vuosina Riihimäen kaupunki on suhtautunut myönteisesti yhdistyksen moniin hankkeisiin. Niistä mainittakoon tilajärjestelyt ja koristelut Saksalaisilla joulumarkkinoilla, vieraanvaraisuuden osoitukset jäsenille ja vieraille, avaussanojen lausumiset erilaisissa yhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa ja tämän historiikin 20 alkuvuoden tietojen skannaaminen sähköiseen muotoon, josta oli helppo lähteä lisäämään historiikin sivuja.

Riihimäen kaupunki on myös kääntynyt yhdistyksen puoleen apua pyytäen. Järjestimme muun muassa kaupungin pyynnöstä maksutta isäntäperheet kesällä 2009 kolmelle Bad Segebergistä saapuneelle nuorelle vaihto-opiskelijalle ja olimme muutenkin aktiivisesti järjestämässä ja toteuttamassa kaksiviikkoista ohjelmaa.


Suhteet Bad Segebergin kaupunkiin

Ystävyyskaupunkitoiminnasta Riihimäen Suomi-Saksa yhdistyksen perustaminen lähti alkuun. Maininta ystävyyskaupunkisuhteiden ja -yhteyksien hoitamisesta lisättiin heti perustamiskokouksessa sääntöihin, ja ne ovat koko toiminta-ajan olleet yhdistyksen toiminnan ja ajatusten pääkohteita.

Pyrkimyksenä on saksalaisen kulttuurin ja saksan kielen merkityksen tuominen esille Riihimäellä ja vastavuoroisesti Suomesta ja Riihimäestä tiedottaminen ystävyyskaupungissamme Bad Segebergissä.

Tavoitteena on mm. kaupungin, koulujen, erilaisten yhteisöjen ja näihin kuuluvien yksilöiden kohtaaminen ja yhteistoiminta. Riihimäen Suomi-Saksa yhdistys tarjoaa mahdollisuuksiensa ja resurssiensa puitteissa palveluja yhteyksien solmimisessa ja ylläpitämisessä ystävyyskaupunkien asukkaiden välillä.

Jo ensimmäisenä toimintavuonna yhdistys oli mukana isäntien joukossa, kun pormestari Uwe Menke ja kaupunkineuvos Hans Gosch puolisoineen vierailivat Riihimäellä.

Toiminnan alkuvuosista lähtien Suomi-Saksa yhdistyksen jäsenille kehittyi lukuisia henkilökohtaisia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita sekä Bad Segebergin hallinnossa mukana oleviin että myös muihin Suomesta kiinnostuneisiin kansalaisiin.

Erääksi yhdistystyötä vaikeuttavaksi seikaksi on joskus koettu se, ettei Bad Segebergissä ole meidän yhdistystämme vastaavaa yhdistystä. Suoraan kaupungin hallinnossa toimii kuitenkin Riihimäki-Stiftung (Riihimäki-säätiö) ja kaupungin kirjastossa on Riihimäki-huone, jonka Riihimäen kaupunki kalusti vuonna 1992 sinivalkoiseksi ikkunaksi Suomeen. Huone toimii yhtenä kirjaston lukusalina ja Riihimäki-säätiön kokoushuoneena. Kaupungista löytyy myös Riihimäki Strasse -katu.

Bad Segebergin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1.9 1995 kuollut Klaus Knütter oli vuosikymmeniä Bad Segebergin ja Riihimäen ystävyyssuhteiden sielu. Myös hänen seuraajansa korkeimpina luottamushenkilöinä, Maren Marquard ja Ingrid Altner, ovat lämpimiä Suomen ja Riihimäen ystäviä.

Ystävyyden laajuudesta saa kuvan siitä, että Riihimäen kaupunginkanslian laskujen mukaan vuoteen 1994 mennessä eli 40 ensimmäisen ystävyysvuoden aikana käyntikertoina laskettuna noin 700 riihimäkeläistä oli vieraillut Bad Segebergissä ja noin 1000 badsegebergiläistä Riihimäellä. Näillä vierailuilla Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistys on ollut erittäin aktiivisesti edustettuna ja mukana.

Erityisesti viimeisten toimitavuosien aikana suhteet Bad Segebergin kaupunginhallintoon ovat hieman viileämmän kauden jälkeen taas lämmenneet. Voimmekin sanoa, että yhdistyksellä on suorat ja läheiset suhteet raatihuoneelle.


Suhteet Bad Segebergin seurakuntaan

Riihimäen ja Bad Segebergin seurakunnilla on ollut tiivistä yhteistyötä ainakin vuodesta 1964, jolloin Holsteinische Kammerorchester Raimund Schneiderin johtamana vieraili Riihimäellä, ja perhejumalanpalvelus toi Keskuskirkkoon 16 soittajaa ja 305 kuulijaa.

Myös Bad Segebergin Bach-kuoro vieraili Riihimäellä vuosina 1966, 1972 ja 1976. Riihimäen kirkkokuoro puolestaan vieraili Bad Segebergissä konserttimatkoilla 1967 ja 1979.

Jälkimmäisellä matkalla kirkkokuoroa johti Matti Kolehmainen ja Bad Segebergin Mariankirkossa saarnasi Raimo Virekunnas, jotka molemmat liittyivät alusta lähtien suomalais-saksalaiseen yhdistykseen, Kolehmainen oli perustajajäsen.

Ensimmäinen kontakti vuonna 1981 perustetun Riihimäen Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen ja Bad Segebergin seurakunnan välillä oli 1982, jolloin yhdistyksen järjestämällä Bad Segebergin matkalla oli mukana 40 jäsentä, ja yhdistyksen perustajajäsen, pastori Matti Kolehmainen saarnasi Bad Segebergin Mariankirkossa (St. Marie) 11.7.1982.

Riihimäen kirkkokuoro oli Matti Huomon johdolla mukana Bad Segebergin 850-vuotisjuhlissa vuonna 1984, ja yhdistyksen jäsen kirkkoherra Raimo Virekunnas saarnasi Mariankirkossa.

Seuraava kirkkokuoron Bad Segeberg -vierailu tehtiin vuonna 1996 Johanna Koivusalon johdolla. Bad Segebergin ja Riihimäen ystävyyden 50-vuotisjuhlissa Bad Segebergissä Riihimäen kirkkokuoroa johtivat Kari Majaranta ja Erkki Hannonen. Kirkkoherra Kalervo Huttunen saarnasi ja Raimo Virekunnas sai Bad Segebergin kunnianeulan.

Bach-kuoro konsertoi Jörgen Frielinghausenin johdolla Riihimäellä Lasimuseossa ja Keskuskirkossa vuonna 1984. Vuoden 1994 matkalla esiintymispaikkoja olivat ystävyyssuhteiden 40-vuotisjuhla Kauppaopiston juhlasalissa ja Keskuskirkko. Vuonna 2002 laulettiin Keskuskirkon lisäksi muun muassa Kontiohallissa ja K-Marketissa.

Bach-kuoron tuorein Riihimäen vierailu oli yhdessä Segebergin sinfoniaorkersterin kanssa kesällä 2010, jolloin 62 muusikkoa esiintyi Andreas Maurer-Büntjenin johdolla Suomen lasimuseossa, Riihimäen Keskuskirkossa ja Hyvinkääsalissa.

Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistys on ollut omilla resursseillaan mukana näillä vierailuilla, opastamalla, tulkkaamalla ja osoittamalla vieraanvaraisuutta. Vierailuilla syntyneiden ystävyyssuhteiden perusteella moni yhdistyksen jäsen on avannut kotinsa ja kesäasuntonsa ovet saksalaisvieraille. Ennätys taitaa olla Anita ja Raimo Virekunnaksen nimissä: heidän kesäasuntonsa Mallinkaisilla on ollut badsegebergiläisvieraiden käytössä pitkälti toistakymmentä kertaa. Myös Bad Segebergissä on riihimäkeläisille löytynyt yösija ja siellä on koettu suurenmoista vieraanvaraisuutta.

Tuoreimmalla Bach-kuoron ja Segebergin sinfoniaorkesterin Riihimäen vierailulla kesällä 2010 Suomi-Saksa yhdistyksen jäsenet olivat taas järjestelyissä mukana oppaina, tulkkeina ja majoittajina.


Tiedotus

Jäsenkirjeiden lähettämisessä on päästy viime vuosina käyttämään yhä enemmän sähköpostia. Noin 80 prosenttia jäsenkirjeistä lähtee sähköisesti. Lisäksi sähköpostia käytetään muistuttamaan tapahtumista ja välittämään esimerkiksi keskusliiton tai muiden saksalaisyhdistysten tiedotteita jäsenille.

Tapahtumista ilmoitetaan Aamupostin yhdistyspalstalla ja tarpeen tullen maksullisin ilmoituksin. Aamuposti on kiitettävästi uutisoinut yhdistyksen tapahtumista.

Riihimäen Asematapahtuman syysmarkkinoilla ja Saksalaisilla joulumarkkinoilla on vuodesta 2007 lähtien ollut yhdistyksen infopöytä, jolla on ollut tarjolla monenlaista tietoa yhdistyksestä, Bad Segebergistä ja Saksasta. Tapahtumien seurauksena myös jäsenmäärä on kasvanut.

Keskusliiton kustantama Silta-Brücke -lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja tulee jokaiselle jäsenmaksunsa maksaneelle. Siinä on saatu palstatilaa omille tiedotteille ja muillekin jutuille.

Yhdistyksen kotisivut toimivat osoitteessa www.suomisaksariihimaki.fi


Yhdistyksen kokoukset

Vuosittain on pidetty yhdistyksen säännöissä määrätty vuosikokous, ja johtokunta on kokoontunut päättämään toiminnasta ja valmistelemaan varsinaisissa kokouksissa käsiteltäviä asioita.


Yhdistyksen talous

Tulolähteet

Yhdistyksen talous määrää rajat yhdistyksen toiminnalle. Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistyksen tulolähteitä ovat jäsenmaksujen lisäksi Riihimäen kaupungin toiminta-avustus sekä satunnaiset tuotot, esimerkiksi arpajaistuotot sekä retkistä ja yleisötilaisuuksista mahdollisesti kertyneet ylijäämät.
Vuodesta 2007 lähtien yhdistyksen suurin tulolähde on ollut marraskuun lopulla järjestetyt Saksalaiset joulumarkkinat.


Koulut ja nuoriso

Yhdistys on alusta asti pyrkinyt kannustamaan koululaisia saksan kielen opiskeluun. Alkuvuosista lähtien yhdistys on resurssiensa puitteissa palkinnut saksan kielen opinnoissa hyvin edistyneitä oppilaita pienillä huomionosoituksilla, rahalla tai saksankielisillä kirjoilla. Yhdistyksen 30 toimintavuoden aikana stipendejä on saanut lähes 100 opiskelijaa. Stipendien saajien joukossa on lukiolaisia, aikuislukion suorittaneita, teknillisen opiston opiskelijoita ja peruskoululaisia.

Lisäksi yhdistys on pyytänyt järjestämiinsä tilaisuuksiin esiintymään lukuisia nuoria musiikkiopistolaisia ja muita musiikin harrastajia ja palkinnut heitä stipendein.

Riihimäen ja Bad Segebergin varhaisten ystävyyskuntavuosien aikana nuorisovaihto oli tärkeä osa ystävyystoimintaa. Myös koululuokat vierailivat puolin ja toisin, ja perhemajoitusta löytyi taas yhdistyksenkin jäsenperheistä. Sittemmin virallinen nuorisovaihto väheni ja eli vuosia hiljaiseloa.

Monet yhdistyksen jäsenet ja jäsenperheiden lapset ovat usein vierailleet Bad Segebergissä. Monet ovat myös olleet tulkkeina ja oppaina segebergiläisten vieraillessa Riihimäellä ja riihimäkeläisten Bad Segebergissä.

Ne henkilökohtaiset ystävyyssuhteet, joita oli syntynyt vuosien mittaan, poikivat monena vuonna epävirallisia, omaehtoisia nuorisovaihtoja, joissa suomalais-saksalaisen yhdistyksen perheiden nuoret ovat vierailleet ja asuneet segebergiläiskodeissa, sekä nuorina että aikuisiksi vartuttuaan. Näin ystävyyskaupunkikontaktit ovat johtaneet sukupolvien jatkumoon, mikä on kansainvälisen ystävyystoiminnan hienoin saavutus.

Työkokemustakin on ystävyyskaupungeista haettu. Badsegebergiläisten kanssa ystävyyssuhteissa olleiden riihimäkeläisperheiden nuorista Matti Heino kävi usein ystävyyskaupungissa ja teki siellä myös kesätöitä, samoin Katri Virekunnas.

Vuonna 1982 Jarmo Herkman ja Perttu Louhiluoto olivat kesätöissä pankkiharjoittelijoina Bad Segebergissä.

Klaus Knütter järjesti kahtena kesänä 1990-luvun alussa riihimäkeläispojille mahdollisuuden työskennellä Bad Segebergin puisto-osastolla puutarhatöissä. Ensimmäisenä vuonna töihin lähtivät Topi Yli-Laurila ja Antti Parmansalo, toisena vuonna Topi Yli-Laurila ja Teemu Kirjonen.

Bad Segebergin kirjastossa harjoittelijoina ovat olleet ainakin Saara Matiskainen kahtena kesänä 1990-luvun puolimaissa ja Pia Vormula neljä viikkoa vuonna 1999. 2000-luvulla Riihimäen ja Bad Segebergin kaupungit alkoivat toden teolla herätellä virallista koululaisvaihtoaan.

Elokuussa 2009 Bad Segebergistä saapui Riihimäelle kolme koululaista, jotka opiskelivat 2 viikkoa Riihimäen lukiossa ja asuivat perheissä. Tulijat olivat Irina Sonia Kiauka, Jasmin Laura Panzlaff ja Jasmin Schoenig. Vastaavat isännät olivat Marita Sirkiän, Pia Vedenpään ja Tuula Hynnisen perheet. Perheiden järjestämisessä Riihimäen kaupunki kääntyi Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistyksen puoleen, joka löysikin isäntäperheet. Yhdistys oli aktiivisena järjestämässä vaihto-opiskelijoiden muutakin ohjelmaa.

Seuraavana kesänä 2010 Riihimäeltä lähti kolme vaihto-opiskelijaa Bad Segebergiin. He olivat Miia Pietilä, Sofia Alander ja Eeva-Leena Kotiranta, ja he asuivat badsegebergiläisissä perheissä ja kävivät paikallista koulua kaksi viikkoa kesäkuussa.
Vuonna 2011 on taas badsegebergiläisten vuoro tulla Riihimäelle.


Saksankielinen keskustelukerho

Syksyllä 1998 kaupungin säästötoimien seurauksena Riihimäen kansalaisopisto lopetti saksankielen keskustelukerhon järjestämisen, mikä oli ollut sen ohjelmassa ainakin toistakymmentä vuotta. Eräs kaupunkilainen kääntyi yhdistyksen puoleen ja esitti, että yhdistys alkaisi vetää saksankielen keskustelukerhoa. Hallitus käsitteli asian pikavauhtia, ja kun muutamille ilmoitustauluille tehtiin asiasta mainokset ja Riihimäen Sanomat julkaisi näkyvän etukäteisjutun, saatiin ensimmäisenä kokoontumisiltana Allinnan ystävyyden huoneen pöydän ympärille kantaa kaikki talosta löytyneet tuolit: paikalle tuli kolmisenkymmentä innokasta keskustelijaa.

Alusta lähtien sovittiin, että keskustelukerhoa vedetään talkoilla, sillä opettajan palkkaamiseen ei yhdistyksellä ollut rahaa. Oli kuitenkin useita äidinkielenään tai muuten sujuvasti saksaa puhuvia jäseniä, jotka lupautuivat vuorollaan vetämään keskustelua. Näin toimittiin alkuvuodet, kunnes vetäjien lukumäärä harveni. Uskollisin pisimpään oli Östen Wahrman. Viime vuosina keskustelukerhoon on hankittu alustajiksi eri alojen asiantuntijoita, mutta myös omat jäsenet ovat saaneet puheenvuoron, ja olemmekin kuulleet ja nähneet mm. lukuisia mielenkiintoisia matkakertomuksia kuvin höystettyinä.

Alussa keskustelukerho kokoontui Allinnan Ystävyydenhuoneessa, mutta Allinnan tulipalon jälkeen on kokeiltu useaakin kokoontumispaikkaa. Toivo pysyvästä Ystävyydenhuoneesta elää vahvana.

Syksyllä 2010 keskustelukerho aloitti 13:nnen toimintavuotensa.


Saksalaiset joulumarkkinat

Puheenjohtaja Urpu-Kaarina Yli-Laurila oli useana vuonna vieraillut Saksassa Lauschan, Nürnbergin, Frankfurtin ja muillakin joulumarkkinoilla, ja aluksi melko uhkarohkealta tuntunut ajatus saksalaisista joulumarkkinoista Riihimäellä toteutui vuonna 2007, kun kaupungin keskustaan oli valmistunut Ragnar Granitin aukio ja kun yhdistyksestä löytyi kylliksi halukasta talkooväkeä.

Saksalaisten joulumarkkinoiden synnyssä Ragnar Granitin aukio eli toiselta nimeltään Graniitti oli yhtä oleellinen asia kuin talkooväkikin. Ragnar Granitin aukion reunalla sijaitsi näet uusi Ravintola Apollo, jonka terassilla oli anniskeluoikeudet. Nyt olisi Suomessa ja Riihimäellä mahdollisuus myydä Glühweinia välittömästi joulumarkkinakojujen vieressä!

Ensimmäiset saksalaiset joulumarkkinat olivat harjoittelua, mutta ne olivat heti menestys. Markkinaväen määräksi arvioitiin parituhatta, heidän joukossaan olivat Saksan suurlähettiläspari, herra ja rouva Wilfried Grolig, kaksi virallista vierasta Bad Segebergistä, Holger Mazuw ja Aino Rieck, sekä Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.

Ulkomyyjät sijoittuivat Graniitille, sisämyyjät Apollon toiseen kerrokseen. Apollon terassilla myytiin Glühweinia ja Bratwurstia. Kovaäänisistä kaikuivat saksalaiset joululaulut. Musiikkiopiston nuoret soittajat musisoivat tapahtuman aluksi ja Kamarikuoro Gaudete! lauloi.

Toisena vuonna jatkettiin vanhoissa puitteissa. Sujuvuutta haettiin siitä, että yhdistyksen jäsenet auttoivat Ravintola Apolloa Glühweinin myynnissä ja Bratwurst-emännäksi saatiin Kivikellarinmäen Marja-Liisa Jussila.

Kolmantena vuonna sisämyyjille löytyi parempi paikka viereisestä Majakan kauppakeskuksesta, ja Seurahuone myi Glühweinia Graniitin laidalla Taunuksessa. Seurahuone tarjosi ravintolassaan myös saksalaisen menun.

Neljäntenä joulumarkkinavuonna 2010 ulkomyyntipaikat valloittivat Graniitin lisäksi viereisen paikoitusalueen, ja Glühweinia sai Irlannin Setteristä. Myyjiä oli 90 ja kävijöitä 3000.

Viidennet Saksalaiset joulumarkkinat pidetään Ragnar Granitin aukiolla ja Majakassa lauantaina 19.11.2011 klo 10-15.


Kauneimmat saksalaiset joululaulut

Ensimmäiset kauneimmat saksalaiset joululaulut laulettiin Riihimäen Keskuskirkossa vuonna 2009 ja toiset 2010. Yhteistyökumppaniksi seurakunnasta löytyi kanttori-urkuri Kari Majaranta. Juontaja-puhujana oli kumpanakin vuonna oma jäsenemme pastori Pirkko Arola.

Puheenjohtaja keräsi suomeksi ja saksaksi laulujen sanat, jotka Ekokem Oy Ab monisti lauluvihkoiksi. Niitä myytiin kirkkoväelle. Puolet tuotosta lahjoitettiin seurakunnan lähetystyölle.

Laulujen joukossa on kaksi, joiden saksankielisten sanojen Pirkko Arolan kädestä lähtenyt suomennos kantaesitettiin joululaulutilaisuudessa. Alle Jahre wieder taipui Pirkko Arolan kynällä muotoon Joka vuosi syntyy ja Schneefläckchen, Weissröckchen suomentui muotoon Kun hiutale tanssii.

Ensimmäinen joululaulutapahtuma sai lisäväriä siitä, kun laulajien joukossa oli Bad Segebergin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ingrid Altner, joka myös luki tilaisuudessa runoja.

Toisessa tapahtumassa oli esilaulajana saksalainen Beate Matthey, joka Kari Majarannan lisäksi esitti myös yksinlaulua. Laulajia kokoontui kirkkoon ensimmäisenä vuonna 85 ja toisena 93.

Kolmannet kauneimmat saksalaiset joululaulut lauletaan Riihimäen Keskuskirkossa tiistaina 22.11.2011 klo 18.


Kokoontumistilat

Alkuvuosien hallitus kokoontui kaupungintalossa ja jäseniltoja vietettiin usein Osuuspankin kesäpaikassa Suvilahdessa tai jäsenten kodeissa ja kesämökeillä.

Riihimäen kaupunki osoitti vuonna 1996 ystävyysyhdistysten käyttöön Allinnan yläkerrasta Ystävyydenhuoneen.

Ystävyydenhuone oli vilkkaassa käytössä, ja mikä parasta, sinne mahtui kullekin yhdistykselle oma vitriinikaappi, jossa voi säilyttää toimintavuosikymmenten aikana kertyneitä pöytäkirjoja ja muuta kirjallista aineistoa sekä ystävyyskunnista ja -maista saatuja lahjaesineitä.

Allinnassa oli tulipalo joulukuussa 2005, ja sen seurauksena myös Ystävyydenhuone suljettiin. Kaupunki lupasi osoittaa ystävyysyhdistyksille uuden tilan niin pian kuin sellainen jostakin löytyisi.

Suomi-Saksa yhdistys oli käyttänyt Ystävyydenhuonetta muun muassa keskustelukerhon kokoontumispaikkana joka viikko. Nyt piti löytää uusi paikka. Monia paikkoja onkin kokeiltu, mm. Keltaista Taloa, Ravintola Apolloa, Kulttuuricafé Feeniksiä, Irlannin Setteriä, Kerhotalon Korsua ja jäsenten koteja. Kaikissa on ollut omat hyvät ja huonot puolensa, huonoimpana varmaankin hinta.

Huonetarpeesta on esitetty vuosien mittaan Riihimäen kaupungille lukuisia enemmän ja vähemmän virallisia kirjallisia ja suullisia kyselyjä, mutta tuloksetta.

Vuoden 2010 lopulla Riihimäen Suomi-Saksa yhdistys, Suomi-Unkari Seuran Riihimäen osasto ja Riihimäen Pohjola-Norden aktivoituivat taas kyselemään toimitilaa kaupungilta. Kirjallinen anomus jätettiin kaupunginhallitukselle tammikuun alussa 2011. Tätä kirjoitettaessa vastausta ei vielä ole kuultu, mutta toivossa eletään.


Ystävyyttä ja tapahtumia

1981

Perustamiskokouksen jälkeen johtokunta kokoontui useaan otteeseen Riihimäen kaupungintalossa, ja vuosikokouksessa hyväksyttiin säännöt. Vuosikokouksessa oli läsnä 25 jäsentä.

Ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin ensimmäinen jäsenilta 19.5. puheenjohtaja Vilho Heinon luotsaamana. Keskusliiton toiminnanjohtaja, lehtori Carl August von Willebrandt puhui saksalaisesta sanomalehdistöstä ja esitti saksalaisen elokuvan.

Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liiton vuosikokous pidettiin Kuopiossa, ja Riihimäen yhdistyksen sihteeri Tytti Oittinen osallistui siihen. Kokouksessa keskusteltiin kaikkien kyseisten yhdistysten tulevaisuuden näkymistä ja katto-organisaation mahdollisuuksista vaikuttaa yhdistysten toimintaan.

Kesällä käytiin tutustumassa Goethe Instituuttiin Helsingissä. Bad Segebergin pormestari Uwe Menke ja kaupunginhallituksen jäsen Hans Gosch, molemmat puolisoineen, olivat Riihimäen vierailullaan myös yhdistyksen vieraina 10.9. Osuuspankin kokoushuoneessa.

Muutenkin kontaktit Bad Segebergiin olivat vilkkaat. Sinne läheteltiin onnitteluja merkkipäivien viettäjille ja joulutoivotuksia niin kaupungin johdolle kuin kaupunkilaisillekin kirjeitse ja ilmoituksena paikalliseen lehteen. Myös puhelinyhteydet olivat tiiviitä.

Lahden Suomalais-Saksalainen Yhdistys vieraili Riihimäellä 24.10., jolloin neuvoteltiin yhteistoiminnan kehittämisestä Asemaravintolan tilausravintolan kabinetissa. Vieraille esiteltiin myös Suomen lasimuseota.

Viisi yhdistyksemme jäsentä kävi Hämeenlinnan Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen kutsusta Hämeenlinnassa 12.11., jolloin myös siellä oli esillä yhteistyön kehittäminen yhdistysten välillä.


1982

Puheenjohtaja Vilho Heino vieraili Saksan Liittotasavallan suurlähetystössä suurlähettiläs Fritz Mennen ja lähetystösihteeri Bockin vieraana kertomassa ystävyyskaupunkitoiminnasta.
Yhdistyksen vuosikokouksessa 31.3. vieraili Saksan Liittotasavallan suurlähetystön lähetystösihteeri Stephan Bock.

Jäsenillassa Asemaravintolan tilausravintolassa nautittiin Klaus Hunniuksen suunnittelema saksalainen ateria.

Saksalaisen kirjallisuuden näyttely Osuuspankin tiloissa herätti suurta kiinnostusta ja tarjosi riihimäkeläisille mahdollisuuden nähdä hienoa saksalaista painotyötä ja mielenkiintoisia kirjoja. Osa kirjoista oli saatu opetusministeriön kulttuuriasiainneuvokselta Matti Gustafsonilta.

Spielmannszug- ja Hubertus-soittokunnat Bad Segebergistä vierailivat Riihimäellä Erämessuilla kesäkuussa. Yhdistys järjesti 63 vieraalle saunaillan Osuuspankin kesäpaikassa Suvilahdessa.

Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta matkusti samassa kuussa Bad Segebergiin ja Bad Bramstedtiin. Puheenjohtaja avusti soittokunnan matkajärjestelyissä. Soittokunnan mukana lähtivät Jarmo Herkman ja Perttu Louhiluoto, jotka olivat kesätöissä pankkiharjoittelijoina Bad Segebergissä.

Yhdistys järjesti bussimatkan Bad Segebergiin 9.-15.7., mukana oli 40 jäsentä. Puheenjohtaja Vilho Heino toimi matkanjohtajana. Pastori Matti Kolehmainen saarnasi suomeksi ja saksaksi Bad Segebergin Marienkirchen jumalanpalveluksessa.

Yhdistys avusti Riihimäen Teknillisen Opiston III vuosikurssin Saksaan suuntautuneen opintomatkan järjestelyissä.

Sihteeri edusti yhdistystä katto-organisaation kokouksissa Helsingissä ja Savonlinnassa, missä tärkeimpinä keskustelunaiheina olivat edelleen saksankielen asema ja yhteydet yhdistyksiin.

Puheenjohtaja kävi Hyvinkäällä antamassa vihjeitä sinne perustettavalle yhdistykselle.

Puheenjohtaja ja sihteeri hoitivat viralliset kontaktit Bad Segebergiin ja lukuisat jäsenet omiin ystäväperheisiinsä. 24.12. Segeberger Zeitungissa julkaistiin joulutervehdys.


1983

Sihteeri Tytti Oittinen lähetettiin Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liiton kokoukseen Kajaaniin, jossa hänellä oli mahdollisuus tavata Kajaanin saksalaisen ystävyyskaupungin edustajia - ja sattumalta myös entinen opiskelutoverinsa Marburgista ja Göttingenistä.

Jäsenilta pidettiin 26.5. Asemaravintolan tilausravintolassa.

Kesäretki tehtiin Osuuspankin Suvilahteen. Vieraana oli lähetystövirkailija herra Salzwedel Saksan Liittotasavallan suurlähetystösta.

Riihimäen kaupunginjohtaja Pentti Vuorinen, joka oli myös Riihimäen Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen perustajajäsen kuoli alkuvuodesta, ja häntä kaupunginjohtajana seurasi Esko Hanninen.

Lokakuussa Bad Segebergin kaupunginhallituksen jäsen Klaus Knütter tuli Riihimäelle selostamaan uudelle kaupunginjohtajalle elokuussa 1984 pidettävien Bad Segebergin 850-vuotisjuhlien suunnitelmia. Hän esitti kutsun saapua juhliin kaupungille, seurakunnalle, kuoroille, soittokunnalle, kansantanssijoille ja Suomalais-Saksalaiselle Yhdistykselle.

Klaus Knütter vieraili myös yhdistyksen jäsenillassa Paloheimon virkailijakerholla, jossa hän vielä toivotti yhdistyksen jäsenet tervetulleiksi syntymäpäiväjuhliin.

Saksankielen vireillä pitämiseksi suunniteltiin saksankielisiä keskustelutilaisuuksia, joita saksalaiseen malliin kutsuttaisiin nimellä Stammtisch.

Saksankielen aseman kohentamiseksi yhdistys aloitti stipendien jaon ylioppilaskirjoituksissa saksankielessä hyvin menestyneille lukiolaisille. Opetusneuvos Kaius Sulonen oli useana vuonna keskusliiton kokouksissa kantanut huolta saksankielen tulevaisuudesta Suomessa.


1984

Talvella aloitettiin Stammtisch-illat Asemaravintolan tilausravintolassa. Stammtisch kokoontui kunkin kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 19.

Juhlamatka Bad Segebergin kaupungin 850-vuotisjuhliin tehtiin 10.-13.8. Kaikkiaan Riihimäeltä oli matkassa yli 200 juhlijaa, kokonainen Finnairin lentokoneellinen. Heistä 15 oli yhdistyksemme jäseniä. Lisäksi osa oli matkalla bussikyydillä. Sihteeri Tytti Oittinen esitti juhlassa yhdistyksen lämpimät onnittelut ja luovutti kauniin onnitteluadressin.

Segebergin rovastikunnan Bach-kuoro vieraili Riihimäellä 8.-15.10. seurakunnan ja kaupungin toimiessa isäntinä ja yhdistyksen jäsenten kuorolaisten majoittajina. Konsertissa 12.10. oli yhdistyksen kutsusta mukana myös herra ja rouva Boek Saksan Liittotasavallan suurlähetystöstä.

27.10. hannoverilainen urkutaiteilija Arvid Gast ja berliiniläinen trumpetisti Joachim Pliquett antoivat konsertin Riihimäen keskuskirkossa. Järjestäjinä olivat Riihimäen Suomalais-Saksalainen Yhdistys ja Lions Club Riihimäki Uramo. Kuulijoita oli noin 100, ja kirkkoherra Raimo Virekunnas lupasi kirkon konserttitilaksi maksutta, sillä yhdistyksen sihteeri Tytti Oittinen oli tehnyt seurakunnalle käännöstöitä.

Yhdistys järjesti saksalaisen kirjallisuusnäyttelyn Osuuspankin näyteikkunaan ja ystävyysseurojen toiminnan esittelyyn Karan kouluun. Bad Segebergistä saatiin mm. kirjoja, kuvia ja intiaaniasusteita. Kirjoja oli myös lainassa Goethe-Instituutista ja opetusministeriön kulttuuriasiainneuvos Matti Gustafssonilta Riihimäeltä.

Stammtisch-illat jatkuivat.

Apulaiskaupunginjohtaja Ensi R. Louhiluoto, joka oli yhdistyksen perustajajäseniä, täytti 50 vuotta. Puheenjohtaja ja sihteeri tiesivät hänet niederdeutschin harrastajaksi ja tuntijaksi ja veivät yhdistyksen lahjana niederdeutschia käsittelevän kirjan. Päivänsankari kiitti niederdeutschiksi.


1985

Sihteeri osallistui keskusliiton kokouksiin Lahdessa ja Helsingissä, joissa pääaiheina olivat jäsenmaksut, Silta-Brücke -lehden kehittäminen ja saksankielen asema.

 Kevätretki tehtiin Helsinkiin, jossa tutustuttiin saksalaiseen kirkkoon ja seurakuntatoimintaan pastori Heinz Schusterin opastuksella. Matkalla tutustuttiin myös Helsingin saksalaiseen kirjastoon ja oltiin ravintola Zinnkellerissä maittavalla aterialla.

Kevätkauden päättäjäiset pidettiin Osuuspankin Suvilahdessa, jossa vierainamme olivat SLT:n suurlähetystön kulttuuriasiain esittelijä Martin Erdmann ja kulttuuriasiainneuvos Matti Gustafson opetusministeriöstä. Gustafson esitelmöi Suomen ja Saksan Liittotasavallan välisistä kulttuurisuhteista. Osanottajia oli 24.

Kesällä kuusi yhdistyksen jäsentä teki matkan Zell am See'hen Itävallassa, josta tehtiin retkiä ympäristöön ja Salzburgiin.

Elokuussa vierailimme Hyvinkäällä Hyvinkään Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen kutsusta. Seurustelun lomassa pelattiin "potkupalloa". Pelin voitti Riihimäki, joka näin sai ensimmäisen kiinnityksen kiertopalkintoon.

Marraskuussa talouskonsulentti Dorothea Greven Münchenistä esitteli saksalaisia ruokia ja kertoi saksalaisesta kotitaloudesta videonäyttein. Osanottajilla oli mahdollisuus valmistaa saksalaisia ruokia hänen opastuksellaan. Riihimäen kaupungin kotitalouslautakunta vastasi tarvittavien ainesten hankinnasta ja johtokunnan jäsen Liisa Palmi majoitti kotiinsa saksalaisen vieraan.

Puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat Riihimäen kaupungin kuudensien kulttuuriviikkojen ideatalkoisiin, ja tuloksia syntyi. Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liiton toiminnanjohtaja lehtori C. A. von Willebrandt teki luentovierailun Riihimäen molempiin lukioihin aiheenaan saksalainen huumori. Toinen aikaansaannos oli ystävyysseurojen toiminnan esittelytilaisuus Karan yläasteella, jossa sanoin, kuvin, dioin, videoin ja musiikin välityksellä esiteltiin suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin vuorovaikutusta. Bad Segebergistä saatiin intiaaniasusteita, kirjoja, kuvia ja tarroja. Esittelystä vastasivat muiden muassa Vilho Heino, Veijo Tolonen, Liisa ja Eero Palmi, Keijo Kyytinen perheineen ja Tytti Oittinen. Kaupunkilaiset tutustuivat runsaslukuisesti näyttelyyn.


1986

Vuosi 1986 merkitsi puheenjohtajan vaihtumista, sillä Vilho Heino pyysi kesken kautensa vapautusta tehtävistään. Sihteeri Tytti Oittisen kieltäydyttyä puheenjohtajan pestistä vuosikokous valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi eversti Heikki Nurmen, jolla oli laajat kansainväliset kontaktit ja joka tunnettiin myös Bad Segebergissä.

Vuosikokouksessa muisteltiin myös pitkäaikaista Suomen ja Riihimäen ystävää Hans Moritzenia, jonka poismenosta oli tullut viesti edellisen vuoden lopulla. Hän oli kertoja, lyyrikko, nuoriso-ohjaaja ja kulttuuri- ja kotiseututoimen johtaja. Hän oli Bad Segebergissä aina vastassa riihimäkeläisvieraita, järjesti heille ohjelmaa ja osoitti suurenmoista vieraanvaraisuutta.

Kesäkuussa Riihimäellä vieraili Bad Segebergin kaupungin edustajia 11.-16.6., nuoria Bad Segebergistä 8.-18.6. ja mieskuoro konserttimatkalla syyskuussa. Yhdistys osallistui vierailujen järjestelyihin; uusi puheenjohtaja Heikki Nurmi ja varapuheenjohtaja Klaus Hunnius toimivat yhden päivän kaupungin vieraiden isäntinä ja sihteeri Tytti Oittinen tulkkina ja monet muut jäsenet oppaina ja majoittajina.

Riihimäellä toimivien ystävyysseurojen toimintaa esiteltiin kaupungin järjestämässä tapahtumassa AKTIVA-86 Karan yläasteella. Riihimäen Suomalais-Saksalaisella Yhdistyksellä oli oma osasto, jossa yhdistyksen toimintaa esittelivät puheenjohtaja Heikki Nurmi, Veijo Tolonen, Liisa ja Eero Palmi sekä Keijo Kyytinen perheineen.

Syyskuussa oli yhteinen tapahtuma Hyvinkään ja Hämeenlinnan yhdistysten kanssa Riihisalossa. Tällä kertaa Hyvinkää sai kiinnityksen kiertopalkintoon "potkupallo"-pelissä. Luontopolkukilpailun voitti Riihimäen Laura Sammalkivi.

Iloista pikkujoulua vietettiin Lasimuseon kahvilassa. Runsas jouluateria maittoi ja ohjelmassa soi musiikki ja tunnelma oli lämmin.


1987

Toukokuussa yhdistys järjesti Asemaravintolan tilausravintolassa matkailuillan, jonka järjestelyistä vastasi varapuheenjohtaja Klaus Hunnius. Hän oli kutsunut Finnairin ja Finnjetin edustajat kertomaan kiinnostavimmista ja edullisimmista matkakohteista Saksaan.

Puheenjohtaja Heikki Nurmi osallistui apulaiskaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen ja kaupunginhallituksen jäsenen Jorma Höökin kanssa Riihimäen kaupungin edustajana Kuopiossa järjestettyyn Suomen ja Saksan ystävyyskaupunkien kokoukseen kesäkuussa. Kokouksen jälkeen Bad Segebergin viralliset edustajat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja rouva Damm, pormestari Nehter ja maistraatin jäsen Meis vierailivat Riihimäellä, ollen yhdistyksen vieraina Osuuspankin Suvilahdessa, jossa seurusteltiin ja saunottiin. He laskivat myös seppeleen Riihimäellä olevalle saksalaisten sotilaiden haudalle.

Juhannuksena yhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Palmi miehensä Eero Palmin kanssa kutsui yhdistyksen jäseniä ja Oberstudiendirektor Siegmund Junckin Hilde-puolisoineen Bad Segebergistä viettämään kesäpäivää kesäpaikkaansa Mallinkaisiin. Venematka saareen, saksalainen iltapala, sauna ja lämminhenkinen yhdessäolo Suomen suvessa jäivät unohtumattomana mukana olleiden mieleen.

Syyskuussa Hyvinkään yhdistys järjesti jalkapallo-ottelun Sveitsin moottorimajalla. Pallona oli suuri pehmeäpallo, sillä tarkoitus oli minimoida mustelmien määrä. Yhteensattumien ja puutteellisten ajo-ohjeiden vuoksi riihimäkeläisten joukkuetta jouduttiin vahvistamaan Hämeenlinnan ja Hyvinkään yhdistysten jäsenillä, ja Riihimäki sai kuin saikin kiinnityksen kiertopalkintoon. Ottelun jälkeen pidettiin Nachspiel moottorimajassa.

Liiton syyskokouksessa, johon puheenjohtaja ja sihteeri taas osallistuivat, huolet olivat entisenlaisia: saksankielen asema ja Silta-Brücke -lehden tulevaisuus.

Pikkujoulupaikkana oli Upseerikerho ja ohjelmasta huolehtivat Pekka ja Mikko Sammalkivi.

Kaikki badsegebergiläiset saivat taas joulutervehdyksen Riihimäeltä Segeberger Zeitungin ilmoituksen mukana.


1988

Helmikuussa Bad Segebergistä 9b-luokka vieraili Harjunrinteen koulussa ja osa oppilaista oli majoitettuna yhdistyksen jäsenten kodeissa. Talvi oli kauneimmillaan ja vieraat enemmän kuin tyytyväisiä uusiin kokemuksiin.

Spielmannszug Bad Segebergistä vieraili Erämessuilla 6.-12.6. Yhdistys järjesti soittokunnalle ja jäsenille saunaillan Suvilahdessa Veijo Tolosen toimiessa isäntänä.

Kirkkoherra Raimo Virekunnas puolisonsa Anitan kanssa järjesti Hilde ja Siegmund Junckin lähtiäistilaisuuden kotonaan. Junckit toivottivat yhdistyksen jäsenet tervetulleiksi Bad Segebergiin.

Puheenjohtaja Heikki Nurmi vieraili Bad Segebergissä, jossa hänet otettiin vastaan torvet soiden.

Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liitto järjesti vuonna 1988 arpajaiset taloudellisen tilanteensa kohentamiseksi. Liiton kokoukset pidettiin Mikkelissä ja Helsingissä. Yhdistyksen edustajina kokouksissa olivat puheenjohtaja ja sihteeri. Puheenjohtaja Heikki Nurmi valittiin edelleen keskusliiton hallituksen varajäseneksi.

Pikkujoulupaikkana oli taas Upseerikerho. Pastori Pekka Sammalkivi puhui joulusta ja muu Sammalkiven perhe musisoi. Mukana oli Sammalkivillä vaihto-oppilaana ollut kanadalainen Debbie. Puheenjohtaja ja sihteeri järjestivät musiikkiaiheisen tietokilpailun.


1989

Keskusliiton kokoukset olivat Kuopiossa ja Helsingissä. Helsingin kokouksessa käsiteltiin arpajaistuottoa. Edelweiss-arpajaiset kohensivat yhdistyksenkin taloutta, sillä menojen vähentämisen jälkeen yhdistykset saivat puolet myymiensä arpojen tuotosta. Silta-Brücke -lehti puhutti edelleen. Puheenjohtaja Heikki Nurmi valittiin jatkamaan hallituksen varajäsenenä.

Kesällä Irmela Knütter Bad Segebergistä oli kuukauden töissä Suomen Lasimuseossa.

Bad Segebergin Realschulen oppilaita vieraili Harjunrinteen koululla. Osa vierailevista oppilaista asui yhdistyksen jäsenten kodeissa. Harjunrinteen koulun F-9 luokka teki vastavierailun Bad Segebergin Realschuleen. Muistoksi käynnistään he istuttivat Ystävyyden koivun Real-schulen pihaan.

Itävaltalainen tanhuryhmä vieraili Riihimäellä. Yhdistyksen sihteeri Tytti Oittinen toimi ryhmän tulkkina. Marraskuussa Liselotte Mende näytti dioja ja esitelmöi aiheenaan ''Eine Reise durch Deutschland''.

Pikkujoulut pidettiin Upseerikerholla, jossa Matti Korva loihti musiikkia monesta instrumentista, muiden muassa kanteleesta ja sahasta. Laura ja Mikko Sammalkivi musisoivat, pastori Mikko Ijäs puhui ja sihteeri Tytti Oittinen järjesti musiikkitietokilpailun.


1990

Vuosi 1990 oli Saksojen yhdistymisen vuosi. Suomi-DDR-seura lopetti toimintansa ja keskusliiton hallituksen puheenjohtajana aloitti pankinjohtaja Veikko Ylitalo Helsingistä.

Bad Segebergin maistraatin jäseniä vieraili Riihimäellä 12.-18.2. Yhdistys huolehti heistä 16.2, jolloin puheenjohtaja Heikki Nurmi esitteli heille sekä lasi- että metsästysmuseon.

Bad Segebergin mieskuoron täyttäessä 150 vuotta puheenjohtaja kävi onnittelemassa, ja Riihimäen Mieslaulajien kuorovierailulla Bad Segebergissä hän oli myös mukana.

Riihimäen Kaupunginkirjastossa oli esillä segebergiläisten taiteilijoiden näyttely. Avajaisia seuranneilla päivällisillä oli läsnä myös Saksan Liittotasavallan suurlähettiläs. Hän ilmaisi ilonsa saada olla toteamassa Riihimäen ja Bad Segebergin ystävyyden jatkuvan edelleen kiinteänä. Puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat vierailun järjestelyihin.

Klaus Hunnius esitelmöi Upseerikerholla aiheesta Saksa vuonna 0, Saksojen yhdistymiseen liittyen. Berliinin muuri oli murtunut marraskuussa 1989 ja Saksat olivat yhdistyneet virallisesti 3.10.1990.

Kymmenen yhdistyksen jäsentä ja ystävää teki matkan katsomaan joka kymmenes vuosi Saksan Oberammergaussa esitettävää kärsimysnäytelmää. Matkalla myös Itävallan Zell am See tuli tutuksi.

Saksan ystävät iloitsivat, kun Riihimäen Puhelin Oy otti television kaapelikanaviensa joukkoon saksankielisen 3sat-kanavan.

Pikkujoulupaikka oli taas Upseerikerho ja aika oli 13.12. Klaus Hunnius kertoi Saksan sen hetkisestä tilanteesta, Mikko Sammalkivi soitti Albinonin Adagion, Riihimäellä varusmiespalvelustaan suorittava Timo Hukka soitti ja lauloi ja Pekka Sammalkivi puhui. Juhlijoiden Saksa-tietoutta testattiin Tytti Oittisen laatimassa tietokilpailussa. Liisa Palmi järjesti arpajaiset, joihin paikkakunnan liikkeet olivat lahjoittaneet palkintoja.


1991

Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Vilho Heino kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Nurmi valittiin Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liiton hallituksen jäseneksi.

27 badsegebergiläisen taiteilijan töitä oli näyttelyssä esillä Riihimäen kaupunginkirjastossa 18.2.-9.3.

Bad Segebergin maistraatti vieraili Riihimäellä. Heidän ohjelmaansa hoitivat aktiivisesti yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Nurmi, varapuheejohtaja Klaus Hunnius, sihteeri Tytti Oittinen ja jäsen Uta Laurén.

Kesäretki tehtiin Rehakkaan, Tytti Oittisen kesäpaikkaan, jossa rehtori Siegmund Junck Bad Segebergista puhui Saksojen yhdistymiseen liittyvistä ongelmista ja toiveista. Puheenvuoroja käytettiin ahkerasti alustusta seuranneessa keskustelussa.

Pikkujoulua vietettiin Upseerikerholla, osallistujia lähes 30.


1992

Bad Segebergin kulttuurisihteeri Klaus Knütter esitelmöi saksalaisista kulttuurimaisemista, esitellen diojen avulla mielenkiintoisia maisematyyppejä ja kohteita. Yhdistys anoi FIM 3000:- apurahaa Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liitolta teknisten sanakirjojen hankintaa varten Teknisen Oppilaitoksen vapaaehtoisen saksankielen opiskelijoiden käyttöön. Avustusta ei myönnetty.

Toimintasuunnitelmaan sisältyneet Erämessujen yhteyteen suunnitellut Bad Segebergin nuoriso-orkesterin vierailu ja ystävyyskaupunkien metsästysaiheinen taidenäyttely peruuntuivat.


1993

Varapormestari Rolf Hinz puolisoineen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Horst Busch ja maistraatin jäsen Klaus Knütter vierailivat Riihimäellä. Iltaa vietettiin Kesijärvellä puheenjohtajan kesäpaikassa seurustellen ja saunoen. Uta Laurén ja Tytti Oittinen olivat tulkkeina. Kolme viikkoa myöhemmin otettiin järkyttyneinä vastaan suruviesti: lämmin Suomen ystävä Horst Busch oli kuollut. Yhdistys lähetti surunvalittelusähkeen.

Karlsruheen saksankielen taitojaan kartuttamaan lähtenyttä nuorta tuettiin 100 DM:n stipendillä. Pikkujoulupaikkana oli Upseerikerho.


1994

Yhdistyksen alullepanija ja sielu, ensimmäinen puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja Vilho Heino poistui keskuudestamme 1.8.1994. Luovuttuaan puheenjohtajan tehtävästä vuonna 1985 hän toimi hallituksessa, seurasi aktiivisesti yhdistyksen toimintaa, ja oli tiiviisti yhteydessä Bad Segebergiin, jossa hänellä oli paljon ystäviä.

Vuosi 1994 oli tärkeä vuosi, sillä silloin vietettiin Riihimäen ja Bad Segebergin ystävyyskaupunkisuhteiden solmimisen 40-vuotispäivää 20.8. Riihimäen Kauppaoppilaitoksella. Puheenjohtaja Heikki Nurmi ja Inka Parmansalo ''selailivat vuosien kirjaa" ja palauttivat juhlijoiden mieleen monet yhteiset tapahtumat menneiltä vuosilta. Ystävyyttä juhlittiin monella tavalla, kaikilla riihimäkeläisillä oli mahdollisuus olla mukana. Varsinaisen juhlapäivän ohjelmassa oli pääjuhlan lisäksi mm. juhlakulkue, kaupunkikiertoajeluja, tapaamisia sekä museoihin ja kulttuurikohteisiin tutustumista. Ja tietenkin yksityisesti ystävien tapaamisia. Yhdistyksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana sekä järjestelyissä että tapahtumissa mm. oppaina ja tulkkeina. Bad Segebergistä tuli kansalaismatkalle useampi bussilastillinen ihmisiä, jotka täyttivät silloisen Sokos-hotellin ja lähtivät Riihimäen päivien jälkeen vielä kiertomatkalle Keski- ja Itä-Suomeen Elina Yli-Laurilan toimiessa matkaoppaana ja tulkkina.

Lokakuussa vierailtiin Suomi-Amerikka yhdistyksen kanssa Helsingissä ja tutustuttiin mm. Presidentin linnaan.

Laura Sammalkivi lähti vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan.

Yhdistyksen jäseniä kävi kuuntelemassa Liisi Tandefeltin ja Eija Ahvon esitystä suomalaisesta lyriikasta saksankielellä.

Pikkujoulua vietettiin yhdessä Riihimäen Suomi-Amerikka Yhdistyksen kanssa Upseerikerholla. Vieraina olivat nuoret opiskelijat Ute ja Martin Mecklenburgista.


1995

Vuosikokouksessa tehtiin uusia valintoja, sillä Heikki Nurmi ilmoitti luopuvansa puheenjohtajan tehtävistä ja Tytti Oittinen sihteerin toimesta. Tytti Oittinen oli toiminut sihteerinä yhdistyksen perustamisesta lähtien.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Östen Wahrman. Uutena sihteerinä aloitti Tauno Vilén. Tytti Oittinen jäi edelleen hallituksen jäseneksi.

Yhdistys järjesti 17.5. yleisötilaisuuden Asemaravintolan tilausravintolassa, jossa professori Hannes Saarinen puhui Berliinistä ennen ja nyt, esittäen kuvin ja kertomuksin havaintojaan ja kokemuksiaan. Läsnä oli parisenkymmentä henkilöä, ja esityksen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua.

Syksyllä aloitettiin taas säännölliset, kunkin kuukauden viimeisenä torstaina Ravintola Monrepos'in kabinetissa pidettävät Stammtisch-illat. Syyskuussa Klaus Hunnius kertoi entisen kotimaansa lähimenneisyydestä ja nykypäivästä nimenomaan Berliinin ja Weimarin näkövinkkelistä. Lokakuussa Uta Laurén esitteli Rügenin saarta

Yhdistys järjesti yhdessä Riihimäen kaupungin nuorisotoimen kanssa nuorisolle suunnatun tiedotustilaisuuden kaupungin nuorisotalossa. Järjestelyistä vastasivat Klaus Hunnius ja Markku Rintala.

Bad Segebergin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut Klaus Knütter kuoli 1.9.1995, ja suruviesti kiiri seuraavana päivänä Riihimäelle. Knütterien tytär soitti Marja Parmansalolle, joka oli Bad Segebergin 850-vuotisjuhlavuoden matkan aikana kesällä 1984 asunut kahden tyttärensä kanssa Knüttereillä ja sen jälkeen monena vuonna avannut kotinsa Klaus ja Gisela Knütterille ja ystävystynyt heidän kanssaan. Kun Parmansalolla ei oikein ymmärretty viestiä, Marja tuli naapuriin kysymään apua ja pyytämään Urpu-Kaarina Yli-Laurilaa soittamaan Knütterille ja tiedustelemaan mistä on kysymys. Pahat aavistukset sydämessä soitettiin, ja suruviesti varmistui. Yli-Laurila soitti siltä seisomalta lauantai-iltana kaupunginjohtaja Esko Hanniselle kotiin ja välitti tiedon, joka ei Hanniselle vielä ollut muuta kautta tullut. Riihimäen kaupungin edustajaksi Klaus Knütterin hautajaisiin lähti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Österdahl. Yhdistys lähetti kirjallisen surunvalittelun Bad Segebergin kaupungille.


1996

Yhdistyksen puheenjohtaja Östen Wahrman, sihteeri Tytti Oittinen ja taloudenhoitaja Veijo Tolonen kävivät viemässä kukkatervehdyksen yhdistyksen perustajajäsenen ja kunniapuheenjohtajan Vilho Heinon haudalla yhdistyksen perustamisen 15-vuotispäivänä 20.1.1996. Tapaus ikuistettiin valokuvaan, jonka Tytti Oittinen lahjoitti yhdistykselle. Kuvassa on herrojen lisäksi mukana myös rouva Kaija Heino.

Tytti Oittinen lähetti yhdistyksen puolesta Bad Segebergin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana edesmennyttä Klaus Knütteriä seuranneelle Maren Marquartille kirjeen, jossa hän tiedusteli kanssakäymisen uudelleen käynnistämistä, ei vain kaupunkien virallisten tahojen vaan ns. tavallisten ihmisten kesken.

Suomen Lasimuseon Ystävät kutsui Riihimäen, Hyvinkään ja Hämeenlinnan Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten jäsenet Bad Segebergin tunnetun taiteilijan, Otto Flath'in näyttelyn avajaisiin. Avajaisissa olivat läsnä myös Maren Marquardt, Jörg Nehter ja Ingrid Altner Bad Segebergistä sekä Saksan Liittotasavallan suurlähetystön lehdistöattasea herra Mann. Avajaisten jälkeen nautittiin Abendbrot Lasimuseon Kahvilassa.

Yhdistyksellä oli oma osasto AKTIVA-96 tapahtumassa Karan yläasteella, jossa esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja erityisesti Bad Segebergiä.

Lähes 15 toimintavuoden jälkeen huomattiin, ettei yhdistystä ollut virallisesti rekisteröity eli ilmoitus yhdistysrekisteriin oli jäänyt tekemättä. Nyt asia pantiin kuntoon. Ilmoitus yhdistyksen rekisteröinnistä on päivätty 21.11.1996. Rekisterinumero on 168.121.

Kuukausittaiset Stammtisch-illat jatkuivat. Maaliskuussa sotaveteraani Onni Kiema kävi kertomassa silminnäkijän havaintojaan Berliinin pommituksista toisen maailmansodan aikana. Helmikuussa Heikki Matiskainen esitteli Vähäjärvi-kokoelman lasiesineitä Suomen lasimuseossa. Syyskuussa tutustuttiin Riihimäen taidemuseoon. Marraskuussa Raimo Virekunnas puhui Naiselle, nautittiin glögiä ja jouluinen iltapala.

31.10.1996 yhdistys kävi tutustumassa Riihimäen kaupungin ystävyysseurojen käyttöön luovuttamaan Allinnan yläkerran päätyhuoneeseen eli Ystävyydenhuoneeseen. Tyytyväisinä pantiin merkille, että huoneessa oli pöydän ja tuolien lisäksi vitriinejä ja kaksi erillistä varastokomeroa. Tässä Ystävyydenhuoneessa yhdistys kokoontui joulukuuhun 2005, jolloin Allinnassa oli tulipalo ja Ystävyydenhuone jouduttiin tyhjentämään.

Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 8 uutta jäsentä, jäsenmäärän ollessa vuoden lopussa 56 varsinaista jäsentä ja 12 perhejäsentä. Yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin Tytti Oittinen ja Heikki Nurmi.


1997

Vuoden toiminta alkoi vauhdikkaasti teatterimatkalla Turkuun, missä kaupunginteatteri esitti Ralph Benatzkin operettia ''Im Weissen Rüssl". Matkan järjesti Riihimäen Suomi-Unkari Seura, joka kutsui meidät mukaan.

Stammtisch-illat jatkuivat vakiintuneeseen tapaan. Tammikuun Stammtisch oli omistettu nuorille. Klaus Hunnius selvitti au pair -toimintaa ja oppilasvaihtoa ja Ulla Rintala kertoi omista kokemuksistaan työstä ja asumisesta saksalaisessa perhekodissa. Paikalla olleista 13 hengestä 6 oli nuorta, ja heistä 3 koululaista.

Yhdistys päätti vauhdittaa uusien jäsenten hankintaa, erityisesti nuorista oltiin kiinnostuneita.

Johtokunta lähetti parillekymmenelle saksalaisten yritysten kanssa tekemisissä olevalle riihimäkeläiselle, loppilaiselle ja hausjärveläiselle yritykselle kirjeen, jossa yrityksiä houkuteltiin yhdistyksen kannatusjäseneksi FIM 300:n vuosimaksua vastaan. Yhdistys ei saanut kannatusjäseniä.

Johtokunta kantoi huolta siitä, että ''yhteydet Bad Segebergiin olivat edelleen kehitysvaiheessa'' ja ryhtyi selvittämään Bad Segebergiin suuntautuvan jäsenmatkan edellytyksiä ja kustannuksia. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin. Johtokunta keskusteli vakavasti mahdollisuuksista jatkaa yhdistyksen toimintaa, sillä tilaisuudet kokivat osallistujakatoa ja suhteet Bad Segebergiin olivat Klaus Knütterin ja eräiden muiden innokkaasti toimineiden henkilöiden kuoleman vuoksi pahasti kylmenneet.

Puheenjohtaja Östen Wahrman Marjatta-vaimoineen osallistui Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton vuosikokoukseen Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan Suomalais-Saksalainen Yhdistys täytti 20 vuotta ja oli kutsunut liittoa pitämään kokousta Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan kaupungilla oli vastaanotto Hämeenlinnan Taidemuseossa, kokous ja juhlapäivällinen oli Vanajanlinnassa.

Syksyllä puheenjohtaja oli Saksan Liittotasavallan suurlähetystön Saksan Yhtenäisyyden päivän vastaanotolla Kuusisaaressa Helsingissä. Riihimäen Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen 15 vuoden taivalta juhlittiin Suomen Lasimuseon kahvilassa. Tytti Oittinen esitti otteita laatimastaan katsauksesta yhdistyksen vaiheista, Liisa Palmi oli koonnut valokuvanäyttelyn ja järjestänyt kuvat albumiin ja yhdistyksen perustajajäsen Irja Sarnama puhui yhdistyksen perustamisen taustatekijöistä, ja lahjoitti yhdistykselle Bad Segebergistä saamiaan muistoesineitä ja kirjoja. Tilaisuudessa nautittiin jouluateria saksalaisittain, ilman kinkkua ja laatikoita, ja kahvin kanssa Klaus Hunniuksen hankkimaa Stollenia.


1998

Talven teatteriretki suuntautui Helsinkiin, Kansallisoopperaan, jossa esitettiin baletti Bajadeeri. Retken järjesti Urpu-Kaarina Yli-Laurila.

Kesällä oli Erämessujen ajaksi järjestetty näyttely Vesilinnaan, jossa esiteltiin kaikkia Riihimäen ystävyyskaupunkeja. Yhdistyksellä oli oma osasto, johon Bad Segebergistä oli saatu runsaasti esittelyaineistoa. Näyttely oli pystyssä syyskuuhun saakka.

Yhdistys järjesti 29.8. yhdessä Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa Saksalaisen illan Allinnassa. Musiikista vastasi Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta. Sali oli täynnä, tunnelma oli hyvä, ruoka ja juoma teki kauppansa, joten illasta päätettiin tehdä perinne.

Marraskuussa meille tuli suruviesti. Yhdistyksen edellinen pitkäaikainen puheenjohtaja Heikki Nurmi kuoli lyhyen sairastelun jälkeen. Siunaustilaisuudessa yhdistyksen kukkatervehdyksen laskivat Tytti Oittinen ja Östen Wahrman.

Uusia piirteitä yhdistyksen toimintaan toi syksyllä aloitettu keskustelukerhotoiminta. Syksyn aikana kaikille, myös ei-jäsenille, avoin keskustelukerho kokoontui Allinnan Ystävyydenhuoneessa 8 kertaa osanottajamäärän ollessa keskimäärin 12 henkilöä. Keskusteluryhmän vetäjinä toimivat talkoohengessä Klaus Hunnius 3 kertaa, Uta Laurén 2 kertaa, Östen Wahrman 2 kertaa ja Leena Laitiola kerran.


1999

Vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Tuija Vahtero ja yhdistys järjesti saksalaisten viinien esittely- ja maistajaistilaisuuden Paloheimon Virkailijakerhossa. Viiniagentti Kalevi Kylänen esitteli saksalaisia viinejä ja kertoi viininviljelystä, rypälelajeista ja viineistä.

Urpu-Kaarina Yli-Laurila järjesti bussimatkan Saksaan Baltian ja Puolan kautta. Rantalomaa vietettiin pari päivää Kühlungsbornissa Itämeren rannalla entisessä DDR:ssä, josta matka jatkui Bad Segebergiin missä viivyttiin kolme päivää tutustuen monenlaisiin kohteisiin ja ihmisiin. Kotiin palattiin Ruotsin kautta. Matka Itämeren ympäri kesti 13 päivää, 4.-16.7. Matkalla oli 13 riihimäkeläistä.

Saksalainen ilta järjestettiin Allinnassa toisen kerran hyvällä menestyksellä.
Vuonna 1998 aloittanut keskustelukerho kokoontui kevätkaudella maanantaisin ja syyskauden alusta tiistaisin klo 19-20.30 Allinnassa. Keskustelijoita oli keskimäärin alun toistakymmentä.

Vuoden aikana yhdistyksen nimi muutettiin Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistykseksi.


2000

Yhdistys osallistui Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen järjestämään AKTIVA-2000 tapahtumaan Riihimäen Urheilutalossa yhteisosastolla muiden ystävyysseurojen kanssa.

Yhdistys järjesti yhdessä kaupungin ku-va-keskuksen kanssa Saksalaisen illan Allinnassa edellisvuoden tapaan. Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta soitti ja sali oli täynnä, nyt oli myös naapuriyhdistysten jäseniä mukana. Vieraiden palaute oli hyvin rohkaisevaa.

Urpu-Kaarina Yli-Laurila järjesti joulun alla teatterimatkan Helsinkiin. Tutustuimme Avoimet ovet -teatterin Kulinaariseen Kabareehen, jossa yleisö nautti ohjelmaan kuuluvan aterian. Osanottajia retkeen oli täysi bussillinen.

Keskustelukerho kokoontui viikoittain, ja keskustelijoita riitti aikaisempien vuosien tapaan. Keskustelukerhon kautta yhdistys on saanut uusia aktiivisia jäseniä.

Yhdistys on joka vuosi järjestänyt jäsenilleen jouluaiheisen tilaisuuden joulun alla, paikka on vaihdellut, mutta ateria ja jouluaiheinen ohjelma ovat aina kuuluneet asiaan.


2001

Vuosi oli yhdistyksen 20. toimintavuosi, jota leimasivat juhlavuoden tapahtumat. Helmikuisen vuosikokouksen päätteeksi juhlittiin oman väen kesken. Iltapalaa siivittivät Klaus Hunniuksen, Tuija Vahteron, Urpu-Kaarina Yli-Laurilan ja Östen Wahrmanin puheet, joissa he muistelivat omia Saksan kokemuksiaan.

Varsinaista 20-vuotisjuhlaa vietettiin Galleria Allinnassa 19.8.2001, jolloin avattiin viiden saksalaisen taiteilijan ''Rajojen yli'' Grenz-berschreitungen -kiertonäyttely. Yhteistyökumppanina oli Riihimäen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi. Perustajajäsenille ojennettiin ruusut ja yhdistyksen historiikki. Klaus Hunnius kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi.

Elokuussa oli myös saksalainen ilta Allinnassa. Tilaisuus järjestettiin yhdessä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Saksalaistyyppistä ruokaa ja juomaa vauhdittivat Riihimäen Rautatieläisten Soittokunnan soitto, arpajaiset ja yhteislaulut.

Jatkettiin yhteistyötä radanvarren yhdistysten kanssa. Riihimäkeläiset osallistuivat tilaisuuksiin ainakin Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa.

Saksankielinen keskustelukerho kokoontui tiistaisin Allinnan Ystävyydenhuoneessa. Vetäjinä olivat Östen Wahrman 11 kertaa, Tuija Vahtero 5 kertaa, Klaus-Peter Pick 3 kertaa, Leena Laitiola 2 kertaa ja Pirjo Salo kerran.

Puheenjohtaja Tuija Vahtero tapasi Saksan matkansa aikana Bad Segebergissä mm. Riihimäki Stiftungin puheenjohtajan Maren Marquardin, Bach-kuoron sekä Schleswig-Holsteinin Saksa-Suomi yhdistyksen edustajia ja neuvotteli yhteistyöstä.

Maren ja Otto Marquard vierailivat yksityisesti Riihimäellä myöhemmin kesällä, jolloin yhdistys toimi heidän isäntänään kansainvälisten kansantanssijuhlien avajaisissa ja keskustelukerholaisten illassa, joka järjestettiin jäsen Pehr Lundqvistin puutarhassa.


2002

Vuoden 2002 lopussa yhdistyksessä oli varsinaisia jäseniä 40 ja perhejäseniä 12. Lisäksi yhdistyksellä on yksi kunniajäsen: Tytti Oittinen.

Vuosikokous pidettiin 5.3. Allinnan Ystävyydenhuoneessa. Saksankielinen keskustelukerho kokoontui tiistaisin Allinnassa klo 19-20.30. Östen Wahrman kantoi päävastuun keskustelukerhon toiminnasta. Osanotto oli kevätkaudella vilkasta, mutta syksyn kokoontumisiin olisi kaivattu enemmänkin väkeä. Uusia vetäjiä toivottiin mukaan toimintaan.

Kymmenkunta yhdistyksen jäsentä osallistui neljän koon (kirjasto, kirkko, kirjakauppa ja kapakka) tutustumisretkeen Helsingin Saksaan liittyviin kohteisiin. Tutustumiskohteina olivat Deutsche Bibliothek, Saksalainen kirkko ja Buchhandlung Kaiser -kirjakauppa. Jokaisessa kohteessa vierailuumme oli valmistauduttu huolella ja saimme paljon uutta tietoa. Lopuksi kävimme syömässä saksalaisravintola Zinnkellerissä.

Tallinnan matkalla oltiin 3.-4.2. Matkan aiheena oli Tallinnan saksalainen menneisyys, ja matka toteutui lähes täysin ennakko-ohjelman mukaisesti. Östen Wahrman hoiti matkan käytännön järjestelyt ja oli hankkinut ryhmälle oppaaksi Liina Jokisen, joka sai jokaisen kohteen ainutlaatuisuuden esille hauskalla ja mukaansa tempaavalla tavalla. Osallistujia oli yhteensä 25 ja kaikki olivat erittäin tyytyväisiä matkan antiin.

Järvenpään Suomi-Saksa yhdistys järjesti opastetun kiertoajelun Tuusulan Rantatiellä 18.5. ja kutsui myös Riihimäen yhdistyksen jäseniä mukaan. Muutama jäsenemme osallistuikin retkeen.

Saksalainen ilta pidettiin Allinnassa 31.8. yhdessä elokuvakerho Kino Sammon kanssa. Tarkoitus oli kokeilla jo perinteeksi muodostuneen illan järjestämistä yhdessä toisen yhdistyksen kanssa. Yhteistyä elokuvakerhon kanssa sujui hienosti, mutta ilta ei ollut yleisömenestys hyvästä ennakkomainonnasta huolimatta. Se johtui monesta eri syystä: valittu elokuva oli hieman raskas, sää sateinen ja ajankohta elokuun lopussa ehkä liian aikainen. Rautatieläisten Soittokunta esiintyi entiseen tapaan ja ruoka oli myös perinteistä saksalaista. Johtokunta totesikin, että jatkossa tapahtuma kannattaisi siirtää myöhemmälle syksyyn ja siihen pitäisi myös kehittää lisää sisältöä.

Yhdistys antoi stipendin yhdelle Riihimäen lukiosta ja yhdelle Riihimäen aikuislukiosta valmistuneelle ylioppilaalle. Lisäksi annettiin saksankieliset sarjakuvakirjat yhdelle ansioituneelle oppilaalle kussakin peruskoulujen vapaaehtoisen saksan ryhmässä.

Puheenjohtaja Tuija Vahtero osallistui kesäkuussa Riihimäen kaupungin kolmen hengen delegaatiossa suomalais-saksalaisten ystävyyskaupunkien edustajien tapaamiseen Gerassa Saksassa. Tapahtuman jälkeen vierailtiin Bad Segebergissä, jossa ryhmälle oli järjestetty tapaaminen mm. pormestari Udo Fröhlichin ja Riihimäki Stiftungin hallituksen jäsenten kanssa.


2003

Keskustelukerho kokoontui edelleen Allinnassa tiistaisin ja sen vetäjänä toimi Klaus-Peter Pick. Tarjoilusta, ovien avaamisesta ja muista käytännön asioista vastasi Aarno Wires. Uudeksi puheenjohtajaksi oli valittu Atte Luoma.

Allinnassa järjestettiin syyskuussa chanson-ilta, jossa chanson-laulaja Boris Steinberg ja kitaristi Lee Man Berliinistä esiintyivät noin 50 hengelle.

Perinteisen saksalaisen illan musiikkivieraana oli laulukuoro Maantien Ritarit. Osanottajamäärän kirjattiin jääneen vaatimattomaksi.

Marraskuussa yhdistys vieraili Hausjärven kansalaisopiston runoillassa Oitissa, jossa Hausjärvellä asuva saksalaisrunoilija Dorothea Grüntzweig luki runojaan.

Riihimäen kaupungin pyynnöstä alettiin suunnitella kaikille riihimäkeläisille tarkoitettua kansalaismatkaa Bad Segebergiin ystävyyskaupunkitoiminnan 50-vuotisjuhliin. Tarkoitusta varten valittiin työryhmä, joka tutki käytännön toteutusta ja piti yhteyksiä Bad Segebergiin. Matka ei kuitenkaan seuraavana vuonna toteutunut, sillä kiinnostuneita ei ollut tarpeeksi.

Yhteyksiä pidettiin Riihimäen muihin ystävyysseuroihin osallistumalla Suomi-Amerikka yhdistyksen viini-iltaan ja 40-vuotisjuhlaan sekä Suomi-Unkari Seuran järjestämään kaikkien ystävyysseurojen pikkujouluun.

Yhteydet radanvarsiyhdistyksiin ja Suomi-Saksa Yhdistysten Liittoon, olivat lähinnä puheenjohtajan harteilla: Atte Luoma valittiin keskusliiton hallituksen varajäseneksi vuodeksi 2004. Hän edusti yhdistystä myös liiton syyskokouksen yhteydessä järjestetyllä Tallinnan matkalla.

Kaatuneiden muistopäivänä toukokuussa laskettiin kukkia Riihimäelle haudattujen saksalaissotilaiden haudalle.


2004

Keskustelukerhon vetäjinä toimivat Klaus-Peter Pick ja Östen Wahrman.

Yhdistys laski kukkavihon Riihimäen hautausmaalla haudattujen saksalaissotilaiden haudalle kaatuneiden muistopäivänä 16.5.

Kesätapaaminen oli puheenjohtajan uudessa kodissa. 8.-13.6.2004 järjestettiin Riihimäen ja Bad Segebergin ystävyyssuhteiden 50-vuotisjuhla Bad Segebergissä. Jumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Kalervo Huttunen. Yhdistyksen jäsen Raimo Virekunnas sai Bad Segebergin kunnianeulan (Ehrennadel).

Berliiniläislaulaja IC Falkenbergin konsertti järjestettiin syyskuussa Allinnassa.

Saksalaisen illan paikkana oli nyt Lehmushovi, jossa myös järjestettiin Stammtisch syyskuussa.

Yhdistyksen vuoro oli nyt järjestää kaikkien Riihimäen ystävyysseurojen pikkujoulu. Paikkana oli Allinna, ja mukana olivat oman yhdistyksen lisäksi Suomi-Venäjä Seura, Suomi-Unkari Seura, Suomi-Viro Seura, Suomi-Amerikka Yhdistys ja Pohjola-Norden.

Yhdistys toimi isäntänä Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton kevätkokoukselle Hotelli Linneassa 17.4. Oheisohjelmana oli tutustuminen Riihimäen taidemuseoon, jossa kaupunki tarjosi coctailit, sekä esitys Riihimäen teatterissa.

Keskusliiton syyskokouksessa Helsingissä pj. Atte Luoma valittiin jatkamaan liittohallituksen varajäsenenä.


2005

Vuosi 2005 oli Nordrhein-Westfalenin teemavuosi Suomessa. Suomen lasimuseossa oli esillä näyttely ''Keskiajan lasia - Glas des Mittelalters''. Yhdistys tutustui näyttelyyn yhdessä Hämeenlinnan SSY:n kanssa.

Suomalais-saksalaisessa ystävyyskaupunkikokouksessa kesäkuussa Hyvinkäällä yhdistyksen edustajana oli Östen Wahrman ja yhdistys toimi illan isäntänä Bad Segebergistä saapuneille saksalaisvieraille Ingrid Altnerille ja Maren Marquardille.

Yhteistoimintaa harrastettiin lähinnä Hämeenlinnan SSY:n kanssa neuvotteluin ja vierailuin. Riihimäkeläiset kävivät Hämeenlinnassa Treffpunktissa ja Vanajanlinnassa, hämeenlinnalaiset Riihimäellä kevätretkellä. Helsingin SSY:n kutsusta vierailtiin syyskuussa Pikkuparlamentissa, jossa puhemies Paavo Lipponen piti ajankohtaisen poliittisen katsauksen sujuvalla saksankielellä.

Makumatkalla Saksassa oltiin syyskuussa Lopella Puotinkulman Timjamissa.

Hämeen Ammattikorkeakoulussa opiskeli kuusi saksalaisopiskelijaa. He vierailivat useaan kertaan keskustelukerhossa, ja lokakuussa yhdistys järjesti heille tonnikalaillan puheenjohtajan kotona. Opiskelijoille lahjoitettiin myös hirvenlihaa, jota he olivat toivoneet, ja josta he myöhemmin valmistivat päivällisen.

Keskustelukerho kokoontui edelleen tiistaisin Klaus-Peter Pickin ja Östen Wahrmanin vetämänä Allinnassa. Joulukuussa Allinnassa sattui tulipalo, jonka seurauksena mm. Ystävyydenhuonetta ei enää voinut käyttää, ja yhdistys joutui muiden ystävyysseurojen kanssa hakemaan kokoontumistilansa milloin mistäkin. Aluksi keskustelukerho siirtyi kokoontumaan puheenjohtajan kotona. Tätä kirjoitettaessa oma uusi ystävyyden huone on edelleen löytymättä.


2006

Keskustelukerho alkoi kokoontua Keltaisessa talossa vetäjänään edelleen Klaus-Peter Pick ja Östen Wahrman. Yhdistys vastasi tilavuokrasta ja osasta tarjoilukustannuksia.

Yhdessä muiden ystävyysseurojen kanssa yhdistys vastasi pääsiäispupukorttinäyttelyn järjestämisestä ja valvonnasta. Yhdistys selvitti myös pääsiäispupun historian ja laati siitä monisteen.

Jatkettiin tapaa laskea kukkavihko toukokuussa saksalaissotilaiden hautamuistomerkille Riihimäen hautausmaalla.

Elokuisella itävaltalaislounaalla Lopen Timjamissa oli lähes 50 jäsentä ja ystävää.

Puheenjohtaja Atte Luoma toimi Suomi-Saksa yhdistysten liiton hallituksen jäsenenä.


2007

Saksankielen keskustelukerho kokoontui edelleen tiistaisin Keltaisessa talossa, yhteensä 25 kertaa. Osallistujia oli kerralla 6 - 14 henkilöä.

Huhtikuisella teatteriretkellä Helsingin kaupunginteatterissa Kerjäläisoopperaa katsomassa oli 27 henkeä.

Pohjola-Nordenin järjestämässä tilaisuudessa Ragnar Granitin aukiolla Eurooppa-päivänä 9.5. varapuheenjohtaja Östen Wahrman oli jakamassa tietoa yhdistyksestä.

Elsassilaishenkinen syyslounas syötiin ravintola Apollossa 26 hengen voimin. Vieraita oli mm. Nurmijärveltä ja Sipoosta.

Asematapahtumassa 9.9. Riihimäellä yhdistyksellä oli ensimmäistä kertaa markkinapöytä, jolta tarjosimme saksalaisia makupaloja ja kirjallista aineistoa. Järjestämäämme kyselyyn saatiin 147 vastausta. Muun muassa 37 vastaajaa oli kiinnostunut Bad Segebergin matkasta, jota suunniteltiin seuraavaksi kesäksi. Saimme myös pari uutta jäsentä, joten pr-isku tuotti tulosta.

Uuden puheenjohtajan Urpu-Kaarina Yli-Laurila ideoimat Saksalaiset joulumarkkinat toteutettiin ensimmäisen kerran 24.11.2007 Ragnar Granitin aukiolla ja ravintola Apollossa. Tunnelma oli ainakin ulkona keskieurooppalainen, sillä Glühwein ja Bratwurst tuoksuivat ja saksalainen joulumusiikki kaikui.

Bad Segeberg lähetti edustajikseen ja markkinavieraiksi Holger Mazuwin ja Aino Rieckin. Myös Saksan uusi suurlähettiläs Wilfried Grolig vaimoineen viihtyi koko päivän Riihimäellä. Markkinoitten jälkeisellä aterialla ravintola Apollossa olivat suurlähettiläsparin ja badsegebergiläisten vieraitten lisäksi, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen vaimoineen sekä markkinoilla ahertaneita yhdistyksen jäseniä ja suurlähettilään autonkuljettaja, yhteensä 18 henkeä. Holger Mazuw ja Aino Rieck olivat yhdistyksen vieraina 22.-25.11., jona aikana yhdistys järjesti heille illanvieton ja muuta ohjelmaa ja tarjosi aterioita. Aino Rieck asui puheenjohtajan kotona.

Holger Mazuw neuvotteli myös yhdistyksen edustajien kanssa kesän 2008 Bad Segebergin kansalaismatkaa.

Yhdistyksen joulujuhlaa vietettiin Lasimuseon kahvilassa saksalaisruoan ja -juoman ääressä. Sitä ennen ystävyysseurat olivat kokoontuneet Suomen lasimuseoon Suomi-Unkari seuran järjestämään glögitilaisuuteen.

Vuoden mittaan edustajiamme vieraili mm. esitelmätilaisuudessa Saksan suurlähettilään residenssissä Helsingissä, Saksan suurlähetystön puutarhajuhlassa, Saksan uuden suurlähettilään Wilfried Groligin vastaanotolla Helsingissä.

Keskusliiton syyskokouksessa Urpu-Kaarina Yli-Laurila valittiin keskusliiton hallituksen jäseneksi.


2008

Keskustelukerho aloitti Keltaisessa talossa. Keskustelukerhon 10-vuotisjuhlaa vietettiin 9.9. Syyskaudella kokoontumispaikkana oli Ravintola Apollo. Kokoontumiskertoja oli 29 ja niissä osallistujia 8-14 henkeä.

Helmikuussa 37 henkeä lähti teatteriretkelle Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan Kvartettia.

Yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin viininmaistajaiset, ja kyllä viinit ja palanpainikkeet maistuivatkin.

Kevätretki tehtiin toukokuussa Hausjärven kirkolle kotiseututalo Koskelaan Hausjärvi-Seuran kutsusta.

Toukokuussa riihimäkeläisille tarjottiin Paloheimon virkailijakerholla yhdistyksen järjestämänä tukeva tietopaketti Bad Segebergistä. Esitelmöitsijäinä olivat kaupunginsihteeri Sirpa Mäki ja Marjatta Mänty, joka oli mukana ensimmäisessä Riihimäeltä Bad Segebergiin matkanneessa nuorisoryhmässä. Osallistujia tilaisuudessa oli 27.

17 henkeä osallistui kansalaismatkalle Bad Segebergiin 2.-7.8. Suurin osa oli majoitettuna perheisiin, ja Bad Segebergin kaupunki oli ryhmällemme erittäin vieraanvarainen isäntä. Ohjelmaa riitti pormestarin vastaanotosta alkaen. Saimme tutustua Bad Segebergin moniin mielenkiintoisiin puoliin ja viettää päivän myös Schleswig-Holsteinin musiikkijuhlien musiikkitapahtumassa Pronstorfin kartanossa, jota itse isäntä Hans-Caspar Graf zu Rantzau, meille esitteli. Yhden päivän vierailimme läheisissä maaseutukohteissa, muun muassa olutpanimossa, ja yrttipuutarhassa.

Syksyllä puheenjohtaja kävi pyynnöstä kertomassa Porvoon Suomi-Saksa yhdistykselle kansalaismatkasta Bad Segebergiin.

Suomalainen sunnuntailounas Janakkalan Kivikellarinmäellä veti elokuussa 21 osallistujaa mielenkiintoiseen kotimuseoon. Asematapahtumassa 7.9. yhdistyksellä oli taas infopöytä, jonka ääressä jaettiin tietoa yhdistyksestä, Bad Segebergistä ja Saksan matkailusta.

Saksalaiset joulumarkkinat järjestettiin 22.11. Ragnar Granitin aukiolla ja ravintola Apollossa toisen kerran. Bad Segebergin kaupungin lähettämänä vieraana oli hopeaseppämestari Andrea Schwär, suurlähetystöstä tuli kulttuuriattasea Anke Rathey perheineen.

Joulujuhlaa vietettiin 28.11. kotoisissa tunnelmissa maukkaan ankka-aterian ääressä Paloheimon virkailijakerholla. Tilaisuudessa yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin Östen Wahrman ja Liisa Palmi.

Aloitettiin yhdistyksen kotisivujen teettäminen Kirsi Turusella.

Aloitettiin vuoden 2010 Oberammergaun matkan valmistelut.

Urpu-Kaarina Yli-Laurila ja Iiris Metsäterä kävivät 17.-21.12. tutustumassa Bad Segebergin seudun joulumarkkinoihin ja tapasivat Bad Segebergissä mm. Holger Mazuwin ja Ingrid Altnerin raatihuoneessa sekä Maren ja Otto Marquardin.

Pj. Urpu-Kaarina Yli-Laurila oli jäsenenä Keskusliiton hallituksessa ja hänet valittiin syyskokouksessa keskusliiton hallituksen varapuheenjohtajaksi.


2009

Keskustelukerho aloitti Kulttuurikahvila Feeniksissä tammikuussa ja kokoontui tiistaisin, kevätkaudella 17 kertaa ja syyskaudella 13 kertaa. Osallistujia oli 6-15 henkeä/ilta. Alettiin kutsua keskustelukerhoon asiantuntija-alustajia, joiden aiheet vaihtelivat. Keväällä keskustelukerhon vieraana oli keskusliitossa harjoittelijana ollut saksalainen opiskelija Sabine Kues, jota puheenjohtaja kierrätti Suomen lasimuseossa ja paikallisissa lasinpuhaltimoissa.

Syyskaudella keskustelukerhossa oli useita vierailijoita: saksalainen lastenkirjailija Iris Lemanczyk luki ja kertoi lastenkirjoistaan, Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton pj., professori Hannes Saarinen kertoi Berliinin muurin murtumisesta, Irma Valavaara ja Östen Wahrman toivat terveiset Bad Segebergistä, Anssi Kaartinen Moselin laaksosta, Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton toiminnanjohtaja Pirjo Luoto selvitti oppilasvaihdon kuvioita. Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen aiheena olivat Riihimäen suhteet Saksaan, tri Ulrich Seidenberger Saksan suurlähetystöstä alusti aiheenaan Wiedervereinigung, matkapastori Hans-Martin Röker kertoi Deutsche Gemeinden toiminnasta, Uta Laurénin aiheena oli Die Rezeption des finnischen Designs in Deutschland ja Suomen lasimuseon intendentin Kaisa Koiviston aiheena joulukuusen tarina. Mielenkiintoisista aiheista ja alustajista saatiin kiitosta ja ne myös toivat keskustelukerhoon uusia jäseniä.

Maaliskuussa kaupunginsihteeri Sirpa Mäki tarjosi yhdistyksen huolehdittavaksi kolmea badsegebergiläistä koululaista, jotka saapuisivat Riihimäelle kahdeksi viikoksi elokuun lopulla oppilasvaihtoon. Löysimmekin majoittajiksi halukkaat perheet ja yhdistys oli aktiivisesti mukana elokuisessa vaihto-ohjelmassa.

Maaliskuussa yhdistys teki retken Tampereelle. Ohjelmassa oli opastettu kiertoajelu, tutustuminen tuomiokirkkoon, käynti Vapriikin museossa ja panimolounas Plevnassa.

Huhtikuussa tehtiin lounasretki Marskin majalle Lopelle. Opastus Marskin majalla käsitteli myös Mannerheimin Saksan suhteita, jotka havaitsimme melko vähäisiksi ja vähemmän lämpimiksi. Nautimme Marskin aterian, joka oli tukeva ja Marskin ryypyn, joka lämmitti.

Huhtikuussa katsoimme myös Riihimäen teatterissa näytelmän Mein Kampf.

5.-8.6. oli Bad Segebergin 875-vuotisjuhlaviikonloppu, ja yhdistys lähetti juhliin Urpu-Kaarina Yli-Laurilan, Irma Valavaaran ja Östen Wahrmanin, vaikka Riihimäen kaupungilla ei laman vuoksi ollutkaan matka-avustuksiin varaa. Riihimäkeläisvieraitten hämmästys Bad Segebergissä oli melkoinen, sillä ryhmä oli sijoitettu kunniapaikoilla virallisissa tilaisuuksissa ja Bad Segeberg hoiti kaikki paikalliset kulut.

Asematapahtuman syysmarkkinoille pystytimme taas yhdistyksen infopöydän.

Syyskuussa yhdistys teki retken Helsinkiin. Tutustuimme Saksalaiseen kirkkoon ja kirjastoon ja lounastimme Zinnkellerissä. Marraskuun lopulla oli todellinen saksalainen viikko. 18.11. Bad Segebergin kaupunginvaltuuston pj. Ingrid Altner saapui Riihimäelle viikoksi. Yhdistys järjesti pääosin hänen ohjelmansa, kaupunki majoituksen.

19.11. yhdistys oli edustettuna kaupungintalolla, kun Ingrid Altner luovutti juhlallisesti Heikki Matiskaiselle Bad Segebergin kaupungin myöntämän kunniamerkin.

20.11. oli jäsenten välinen illanvietto puheenjohtajan kotona Ingrid Altnerin seurassa.

21.11. järjestettiin kolmannet Saksalaiset joulumarkkinat, nyt Ragnar Granitin aukiolla ja Majakassa. Markkinoiden jälkeinen talkooväen ateria oli ravintola Linneassa.

24.11. laulettiin ensimmäiset Kauneimmat saksalaiset joululaulut Riihimäen keskuskirkossa yhteistyössä Riihimäen seurakunnan kanssa. Pastori Pirkko Arola puhui, kanttori-urkuri Kari Majaranta säesti ja lauloi, Ingrid Altner luki runoja. Puheenjohtaja oli koonnut lauluvihon, jossa sanat olivat sekä suomeksi että saksaksi. Kirkossa oli 85 henkeä. Joululaulujen jälkeen oli iltapala ja illanvietto puheenjohtajan kodissa. Vieraita oli alkuillasta parikymmentä. Ingrid Altner lausui runoja.

Yhdistyksen pikkujoulut vietettiin Kerhotalossa.

Yhdistyksen internet-sivut avattiin osoitteessa www.suomisaksariihimaki.fi

Valmisteltiin edelleen matkaa Oberammergaun kärsimysnäytelmää katsomaan kesäkuussa 2010.


2010

Keskustelukerho kokoontui kevätkaudella 17 kertaa Irlannin Setterin kabinetissa tiistaisin, ja osallistujia oli 5-17 henkeä/ilta. Alustajina ja vierailijoina olivat mm. Beate Matthey, joka alusti Tapolan Kyläyhteisöstä sekä karnevaaleista, laskiaisesta ja pääsiäisestä. Satu Oldendorff Turusta kävi kertomassa merimieskirkkotoiminnasta, Dieter Herman Schmitz Tampereelta suomalais-saksalaisesta lastenkielestä, Ismo Rantala risteilystä Punaisella merellä ja Marjaliisa Hentilä Berliinistä. Hans-Joachim Schulzen aiheena oli DDR, Hannu Salonojan Dresdenin Frauenkirche-kirkon uudelleen rakentaminen. Christian Heydemann alusti Suomen kielen alkuperästä ja sukulaisuussuhteista, matkapastori Katja Röker Filip Melankonista. Uta Lauren pohjusti Berliinin matkaa kertomalla kaupungista. Maila Meinikkala alusti kirjallisuusterapiasta. Irma Valavaara, Iiris Metsäterä, Urpu-Kaarina Yli-Laurila puhuivat ja näyttivät kuvia Mallorcan keväästä. Kevätjuhla vietettiin Berliinin terveisten parissa Kerhotalon Korsussa.

Syyskautena keskustelukerho kokoontui Kerhotalon Korsu-kabinetissa 13 kertaa, ja avajaisillan vieraana oli Ingrid Altner Bad Segebergistä. Hän luetutti ja luki saksalaisia runoja ja muuta kirjallisuutta. Beate Matthey oli vakituinen vieraamme, joka veti neljä mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa iltaa aiheinaan kesäelämys, harrastukset, ihanin lomani sekä Nikolaus ja Knecht Ruprecht. Lehdistöpäällikkö Joachim Bussian Saksan suurlähetystöstä alusti Saksojen yhdistymisestä, Paula Suoja vaelluksesta Stubaitalissa ja Berliinistä. Pirkko Arola kertoi lauluista ja laulatti, kesäinen matka Oberammergauhun oli Irma Valavaaran ja Urpu-Kaarina Yli-Laurilan aiheena.

Huhtikuussa tehtiin retki Turkuun, jossa pääkohteena oli Turun yhdistyksen jäsenen Satu Oldendorfin luotsaama Turun Merimieskirkko. Kiertoajelulla nähtiin mm. Pyhän Henrikin ekumeeninen kappeli, päiväkahvi nautittiin Saksalaisen seurakunnan tiloissa ja aikaa jäi vielä tutustua Aurajoen rannassa järjestettyihin Saaristolaismarkkinoihin. Mukana oli 17 jäsentä ja seuralaista.

Toukokuussa oltiin keväisellä opintomatkalla Berliinissä Uta Laurénin asiantuntevalla opastuksella. Mukana oli 13 jäsentä.

Juhannuksen tietämissä Gisela Knütter, joka miehensä Klaus Knütterin kanssa vieraili monina vuosina Riihimäellä ja Suomessa, tuli ensimmäisen kerran Suomeen miehensä kuoleman jälkeen, joka tapahtui 1995. Nyt aiheen vierailuun antoi Riihimäen 50-vuotisjuhlavuosi. Matkaseurana hänellä oli tyttärensä Ilka, ja he asuivat Urpu-Kaarina Yli-Laurilan ja Heikki ja Merja Matiskaisen luona Riihimäellä sekä Matiskaisten kesäpaikassa Puumalassa. Isäntäperheet opastivat Knüttereitä ja juhannuspäivää istuttiin yhdessä yli 25-vuotista ystävyyden vaiheita muistellen.

28.6.-2.7. oli vuorossa opintomatka Müncheniin ja Oberammergaun kärsimysnäytelmää katsomaan. Mukana oli 12 jäsentä, jotka kiittelivät ainutkertaista elämystä.

Elokuun ensimmäisen viikon vieraili 60 badsegebergiläistä (Bach-kuoro ja Segebergin orkesteri) Riihimäellä seurakunnan vieraana. Yhdistys oli tiiviisti mukana järjestelyissä, 8 jäsentä toimi oppaana kaupunkiretkellä, 7 jäsentä oli tulkkina yhteisessä illanvietossa Hirvijärvellä ja yksi majoittamassa matkalaisia.

Elo-lokakuussa järjestettiin yhdistyksemme aloitteesta Riihimäellä Hämeen kesäyliopiston saksankielen suullinen taito -kurssi, jolla osallistujia oli 12 henkeä. Yhdistys tuki osallistumista 30 eurolla/jäsen ja sai myös 4 uutta jäsentä.

9.-14.9. Riihimäen 50-vuotisjuhlissa vieraili ystävyyskuntavieraita, myös badsegebergiläisiä. Bad Segebergin valtuuston pj. Ingrid Altner vieraili keskustelukerhossamme ja oli iltapalalla puheenjohtajan kotona.

13.9. pidettiin Suomen lasimuseossa badsegebergiläisen valokuvanäyttelyn avajaiset, mukana mm. Ingrid Altner. Yhdistys toimi lasimuseon kanssa illan isäntänä ja järjesti cocktailtilaisuuden tarjoilun.

Syyskuussa puheenjohtaja osallistui kutsusta Deutsche Gemeinden koulutusviikonloppuun Kangasalan Ilkossa.

Lokakuussa nautittiin maukasta lähiruokaa vanhan kappalaisenpappilan kuistilla Lopen Pappilanpuistossa.

5.10. klo 18 oli uusi avaus: saksalainen jumalanpalvelus Riihimäen Keskuskirkossa. Sen toimitti Deutsche Gemeinden matkapastori Katja Röker, joka ilahtui 29 kuulijasta. Yhdistys tarjosi jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit.

Jo neljännet Saksalaiset joulumarkkinat pidettiin 20.11. klo 10-15 Ragnar Granitin aukiolla ja Majakassa. Paikalla oli 90 kauppiasta ja noin 3000 markkinavierasta. Ensimmäistä kertaa myös Graniitin paikoitusalue oli markkinapaikkana. Glühweinia oli tarjolla Irlannin Setterissä.

Markkinoiden jälkeen pidettiin Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton syyskokous Seurahuoneessa. Osallistujia oli noin 45 eri puolilta Suomea. Tilaisuuden avasi Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen, ja kaupunki tarjosi leivoskahvit kokousväelle. Riihimäen Suomi-Saksa yhdistyksen pj. Urpu-Kaarina Yli-Laurila toimi syyskokouksen puheenjohtajana. Hänet valittiin myös jatkamaan liiton varapuheenjohtajana.

23.11. klo 18 laulettiin Kauneimmat saksalaiset joululaulut Riihimäen keskuskirkossa yhteistyössä Riihimäen seurakunnan kanssa. Juontajana oli Pirkko Arola, kanttorina Kari Majaranta, esilaulajana Beate Matthey. Paikalla oli 93 henkilöä. Pikkujoulujuhlaa vietettiin Riihimäen Kerhotalossa.


Yhdistyksen toimihenkilöitä

Johtokunta/hallitus


Yhdistystä johtaa johtokunta/hallitus, johon vuosina 1981-1994 kuului puheenjohtajan lisäksi 8 jäsentä ja vuodesta 1995 alkaen 6 jäsentä ja 2 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan, ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä.



Puheenjohtajat

Yhdistyksen alullepanija, perustamisen valmistelija ja sielu Vilho Heino toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1981-1985, jonka jälkeen hän oli hallituksen jäsenenä vielä vuoteen 1990.

Vilho Heino kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1991. Hän kuoli vuonna 1994.
Vilho Heinon pyydettyä vapautusta puheenjohtajan tehtävästä terveydellisistä syistä kesken 2-vuotista puheenjohtajakauttaan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Nurmi, joka toimi puheenjohtajana vuosina 1986-1994. Heikki Nurmi oli aktiivinen myös Suomalais-Saksalaisten Yhdistysten Liitossa, ensin hallituksen varajäsenenä vuodesta 1987 ja hallituksen varsinaisena jäsenenä vuodesta 1991.

Heikki Nurmi kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1995. Hän kuoli vuonna 1998.


Heikki Nurmen ilmoitettua haluavansa jättää yhdistyksen puheenjohtajuuden valittiin puheenjohtajaksi Östen Wahrman, joka hoiti puheenjohtajan tehtävät vuosina 1995-1998. Sen jälkeen hän toimi 7 vuotta varapuheenjohtajana. Hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksi joulukuussa 2008.


Vuosina 1999-2002 puheenjohtajana toimi Tuija Vahtero.


Vuonna 2003 puheenjohtajaksi valittiin Atte Luoma, joka hoiti tehtävää 4 vuotta. Hän toimi myös Suomi-Saksa yhdistysten liiton hallituksen varajäsenenä 2 vuotta ja jäsenenä 2 vuotta.

Vuonna 2007 puheenjohtajaksi valittiin Urpu-Kaarina Yli-Laurila, joka edelleen hoitaa tehtävää 30-vuotisjuhlien aikaan. Hän on toiminut Suomi-Saksa yhdistysten liiton hallituksen jäsenenä vuodesta 2008 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2009.


Varapuheenjohtajat

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen perustajajäsen Ensi R. Louhiluoto, joka toimi tässä tehtävässä vuosina 1981-1984, jolloin hän muutti Kouvolaan uusiin työtehtäviin.


Ensi R. Louhiluodon jälkeen varapuheenjohtajaksi valittiin Klaus Hunnius, joka hoiti tehtävää vuosina 1984-1996. Klaus Hunnius oli sen jälkeen pitkään hallituksen jäsenenä ja hänet kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2001. Hän kuoli 2010.

Laura Sammalkivi valittiin varapuheenjohtajaksi vuonna 1997. Opiskelu vei hänet Ouluun.


Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin vuonna 1998 Tuija Vahtero, josta vuonna 1999 tuli yhdistyksen puheenjohtaja.


Vuodesta 1999 vuoteen 2003 varapuheenjohtajana toimi Östen Wahrman.


Vuonna 2004 varapuheenjohtajana toimi Annamaija Pykäläinen.


Vuosina 2005-2006 varapuheenjohtaja oli Anssi Kaartinen.


Vuodesta 2007 vuoteen 2008 oli jälleen Östen Wahrmanin vuoro olla varapuheenjohtajana.


Vuonna 2009 varapuheenjohtajaksi valittiin Iiris Metsäterä, joka toimii tehtävässä edelleen 30-vuotisjuhlan aikaan.


Sihteerit

Yhdistyksen perustajajäsen Tytti Oittinen toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina 1981-1994, ja sen jälkeen hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä vuoteen 1999. Yhdistyksen kunniajäseneksi Tytti Oittinen kutsuttiin vuonna 1995.

Vuosina 1995-1997 Tauno Vilén hoiti sihteerin tehtävät. Hallituksen jäsen Tauno Vilén on ollut vuosina 1990-1994, ja hallituksen varajäsen 1999-2000.

Uta Laurén hoiti sihteerin tehtävät vuonna 1998, mutta päivätyö ja opetustehtävät eivät sallineet tehtävän jatkamista. Hallituksen jäsen Uta Laurén on ollut vuosina 1995-2000.

Vuosina 1999-2002 sihteerin tehtäviä hoiti Pirjo Salo.

Vuonna 2003 sihteerinä oli Tarja Ylipekka. Hän on lisäksi toiminut useaan otteeseen johtokunnan jäsenenä tai varajäsenenä.

Keijo Kyytinen aloitti sihteerinä vuonna 2004 ja jatkaa edelleen 30-vuotisjuhlan aikaan.


Taloudenhoitajat/rahastonhoitajat

Yhdistyksen taloutta hoiti 27 vuotta, alusta lähtien vuoteen 2008 yhdistyksen perustajajäsen Veijo Tolonen.

2008-09 taloudenhoitajana toimi Marita Sirkiä.

Vuonna 2010 taloudenhoitajana on toiminut Irma Valavaara.


Tiedottajat

Vuosina 1997-2000 Urpu-Kaarina Yli-Laurila hoiti yhdistyksen tiedottamisen ja retkien/matkojen järjestämiset.

Vuodesta 2001 lähtien tiedottajan tehtävät ovat olleet puheenjohtajan ja sihteerin vastuulla.


Johtokunnan jäsenet ja tilintarkastajat

1981 ( 1 + 8)

puheenjohtajalllllllllll Vilho Heino
varapuheenjohtajalll Ensi R. Louhiluoto
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Hilkka Koljonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Kolehmainen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Rasinen

tilintarkastajatllllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatllll Kirsti Kivinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1982 (1 + 8)

puheenjohtajalllllllllll Vilho Heino
varapuheenjohtajalll Ensi R. Louhiluoto
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Hilkka Koljonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Kolehmainen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Rasinen

tilintarkastajatllllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatllll Kirsti Kivinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin


1983 (1 + 8)

puheenjohtajalllllllllll Vilho Heino
varapuheenjohtajalll Ensi R. Louhiluoto
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Hilkka Koljonen-Toppila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Rasinen

tilintarkastajatllllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatllll Kirsti Kivinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1984 (1 + 8)

puheenjohtajalllllllllll Vilho Heino
varapuheenjohtajalll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Hilkka Koljonen-Toppila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Rasinen

tilintarkastajat lllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatllll Kirsti Kivinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1985 (1 + 8)

puheenjohtajalllllllllll Vilho Heino
varapuheenjohtajalll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenet llllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Rasinen

tilintarkastajat llllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatllll Lauri Holmila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1986 (1 + 10)

puheenjohtaja lllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtajall Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajalllllllll Veijo Tolonen
jäsenetlllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Vilho Heino
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat lllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajat ll Lauri Holmila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1987 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtaja ll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetlllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Vilho Heino
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat llllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajat llll Lauri Holmila
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1988 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtaja ll Klaus Hunnius
sihteerillllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajalllllllll Veijo Tolonen
jäsenetlllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Vilho Heino
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat llllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajat llll Lauri Holmila
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1989 (1 + 10)

puheenjohtaja lllllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtaja lll Klaus Hunnius
sihteerillllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajalllllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Vilho Heino
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat llllllllllll Paavo Hyttinen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatlllll Lauri Holmila
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Matti Selin

1990 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtajalll Klaus Hunnius
sihteerillllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajalllllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Vilho Heino
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat lllllllllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajat llll Lauri Holmila
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi

1991 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtajallll Klaus Hunnius
sihteerillllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajalllllllll Veijo Tolonen
jäsenetlllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat llliilllllll Paavo Hyttinen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajat llll Maija Karhunen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Esko Hämäläinen

1992 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtajallll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenet lllllllllllllllllllllllLiisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat lllllllllllll Paavo Hyttinen
llllllllllllllllllllllllllllllllllll Jalo Heikkilä
varatilintarkastajatllll Lauri Holmila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Esko Hämäläinen

1993 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtajalll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenet lllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Yrjö Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat llllliillllll Paavo Hyttinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Lauri Holmila
varatilintarkastajat llll Maija Karhunen
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Esko Hämäläinen

1994 (1 + 10)

puheenjohtaja llllllllll Heikki Nurmi
varapuheenjohtaja ll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenet llllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Uta Laurén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Rintala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman

tilintarkastajat lllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Lauri Holmila
varatilintarkastajat lll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

1995 (1 + 8)

puheenjohtaja llllllllll Östen Wahrman
varapuheenjohtajalll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Uta Laurén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Rintala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi

tilintarkastajatllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Lauri Holmila
varatilintarkastajat lll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

1996 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Östen Wahrman
varapuheenjohtaja ll Klaus Hunnius
sihteerilllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetlllllllllllllllllllllll Liisa Palmi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Uta Laurén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Rintala (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Pekka Sammalkivi (varaj.)

tilintarkastajatllllllllllll Maritta Vilpponen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Lauri Holmila
varatilintarkastajat lll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

1997 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Östen Wahrman
varapuheenjohtaja lll Laura Sammalkivi
sihteerillllllllllllllllllllllll Tauno Vilén
rahastonhoitajalllllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Uta Laurén
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen (varaj.)
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Rintala (varaj.)

tilintarkastajat llllllllllll Ilkka Metsäterä
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Paukkunen
varatilintarkastajat llll Ismo Rantala
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

1998 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja lllllllll Östen Wahrman
varapuheenjohtajalll Tuija Vahtero
sihteerilllllllllllllllllllllll Uta Laurén
rahastonhoitaja lllllll Veijo Tolonen
jäsenet llllllllllllllllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Lauri Sammalkivi
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Rintala (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Paukkunen
varatilintarkastajat lll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

1999 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Tuija Vahtero
varapuheenjohtajalll Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Pirjo Salo
rahastonhoitaja lllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Uta Laurén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tytti Oittinen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Paukkunen
varatilintarkastajat lll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

2000 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Tuija Vahtero
varapuheenjohtajalll Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Pirjo Salo
rahastonhoitaja lllllll Veijo Tolonen
jäsenetlllllllllllllllllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Uta Laurén
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tauno Vilén (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anssi Kaartinen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Paukkunen
varatilintarkastajat lll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Karhumäki

2001 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Tuija Vahtero
varapuheenjohtaja ll Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Pirjo Salo
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Klaus Hunnius
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Aarno Wires
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Toini Ram
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Halinen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Paukkunen
varatilintarkastajatllll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2002 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Tuija Vahtero
varapuheenjohtaja ll Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Pirjo Salo
rahastonhoitaja lllllll Veijo Tolonen
jäsenet llllllllllllllllllllll Toini Ram
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Aarno Wires
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Outi Luoma (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Kalevi Halinen (varaj.)

tilintarkastajat llllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Laaksonen-Paukkunen
varatilintarkastajat ll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2003 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Atte Luoma
varapuheenjohtaja ll Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
rahastonhoitaja lllllll Veijo Tolonen
jäsenet lllllllllllllllllllllll Aarno Wires
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anna-Maija Pykäläinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus-Peter Pick
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anssi Kaartinen (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Heli Inkinen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Hannele Paukkunen
varatilintarkastajat lll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2004 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja lllllllllll Atte Luoma
varapuheenjohtaja lll Annamaija Pykäläinen
sihteerillllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitajallillllli Veijo Tolonen
jäsenet lllllllllllllllllllllll Aarno Wires
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus-Peter Pick
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anssi Kaartinen (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Lehtonen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Seija Virta
varatilintarkastajatllll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2005 (1 + 6 + 2)

puheenjohtajalllllllllll Atte Luoma
varapuheenjohtaja ll Anssi Kaartinen
sihteerilllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitajallllllll Veijo Tolonen
jäsenetllllllllllllllllllllllll Aarno Wires
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus-Peter Pick (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Annamaija Pykäläinen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
varatilintarkastajatllll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2006 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja lllllllllll Atte Luoma
varapuheenjohtaja lll Anssi Kaartinen
sihteerillllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitajallilillli Veijo Tolonen
jäsenet lllllllllllllllllllllll Aarno Wires
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Lehtonen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus-Peter Pick
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Östen Wahrman (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Annamaija Pykäläinen (varaj.)

tilintarkastajat llllllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
varatilintarkastajat llll Iiris Metsäterä
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2007 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
varapuheenjohtaja ll Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitaja llillli Veijo Tolonen
jäsenet lllllllllllllllllllllll Katja Ylitie
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Klaus-Peter Pick
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anssi Kaartinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Aarno Wires (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Lehtonen (varaj.)

tilintarkastajat lllllllllll Ilkka Metsäterä
llllllllllllllllllllllllliillllllllll Seija Virta
varatilintarkastajatllll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2008 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
varapuheenjohtaja l Östen Wahrman
sihteerilllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitajallllllll Marita Sirkiä
jäsenet llllllllllllllllllllll Annamaija Pykäläinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anssi Kaartinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Katja Ylitie
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Aarno Wires (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Lehtonen (varaj.)

tilintarkastajat llllllllll Ilkka Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Seija Virta
varatilintarkastajatllll Iiris Metsäterä
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Marjatta Wahrman

2009 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja llllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
varapuheenjohtaja lll Iiris Metsäterä
sihteerillllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitaja llllllll Marita Sirkiä
jäsenet llllllllllllllllllllll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Irma Valavaara
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Annamaija Pykäläinen
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Kumela-Lehtonen (varaj.)

tilintarkastajat llllllllllll Ilkka Metsäterä
llllllllllllllllllllllllllllllllllllll Seija Virta
varatilintarkastajat llll Östen Wahrman
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Anssi Kaartinen

2010 (1 + 6 + 2)

puheenjohtaja lllllllll Urpu-Kaarina Yli-Laurila
varapuheenjohtaja ll Iiris Metsäterä
sihteerilllllllllllllllllllllll Keijo Kyytinen
rahastonhoitaja llllill Irma Valavaara
jäsenet llllllllllllllllllllll Ismo Rantala
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Paula Suoja
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Tarja Ylipekka
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Markku Rintala (varaj.)
lllllllllllllllllllllllllllllllllllll Sirkku-Liisa Kumela-Lehtonen (varaj.)

tilintarkastajatllllllliillllVeijo Tolonen
llllllllliiiillllllllllliiilliiiilllllSeija Virta
varatilintarkastajat lillÖsten Wahrman
lllllllllllliiiilliillllliiiiiiillllllAnssi Kaartinen

Kunniapuheenjohtaja

kutsumisvuosi
Vilho Heino 1991

Kunniajäsenet

Heikki Nurmi 1996
Tytti Oittinen 1996
Klaus Hunnius 2001
Liisa Palmi 2008
Östen Wahrman 2008


Näkymät tulevaisuuteen

Riihimäen Suomi-Saksa Yhdistyksen tulevaisuuden näkymät ovat valoisat.
Jäsenmäärä 30:nnen toimintavuoden päättyessä on 67. Tietenkin vain osa jäsenistöstä on aktiivista, kuten kaikissa järjestöissä, mutta iloksemme voimme todeta, että mukaan on tullut uusia tuoreita kasvoja vanhempien konkareiden joukkoon. Molempia tarvitaan!
Talous on vakaalla pohjalla. Sen tukevimmat tukijalat, Riihimäen kaupungin toiminta-avustus ja Saksalaisten joulumarkkinoiden tuotto takaavat, että voimme jatkossakin kannustaa rahallisesti nuoria ja vähän vanhempiakin saksan opinnoissa ja järjestää jäsenistölle muuta korkeatasoista ja mielenkiintoista ohjelmaa.

Vaikka Bad Segebergissä ei olekaan yhdistystämme vastaavaa yhdistystä, voimme tyytyväisinä todeta, että suhteet Riihimäki-Stiftungiin ja kaupungin korkeimpiin päättäjiin ovat läheiset
Iloitsemme myös hyvistä suhteista kotikaupunkiimme Riihimäkeen. On ilo olla omalta osaltamme sääntöjemme mukaisesti ja resurssiemme puitteissa edesauttamassa riihimäkeläisten ja badsegebergiläisten yhteydenpitoa ja ystävyystoimintaa.

Kiitollisia olemme myös monista muista kotimaisista yhteistyökumppaneista, jotka suhtautuvat myönteisesti toimintaamme ja ovat valmiita tarvittaessa ojentamaan auttavan kätensä.


Aloitamme innolla yhdistyksen neljännen toimintavuosikymmenen


Riihimäellä kynttilänpäivänä 6.2.2011


Urpu-Kaarina Yli-Laurila





_